Aenigmata Fennica: Suomalaiset Arwotuxet Wastauksien kansa

Suomalaiset Arwotuxet Wastausten kansa
Kootut Kahdexan toista Ajastaikaa
Christfrid Gananderilta. Philos. Mag.
WASASA,
Prändätty Georg Wilh. Londicerildä,
1783.
Aenigmata Fennica.
In solo meo Patrio Ostrobotnia, usitatissima ac tritissima,
quae inter confabulationes vespertinas, Fenni nostri, ad
acuendum ingenium Juvenile, more Veterum Gothorum, solvenda
proponunt.
Sphingis erat aenigma: Quodnam esset animal mane Quadrupes,
medirie bipes, vesperi tripes. Hoc qui solvere non possent,
ab illo sunt interrempti. Solvit autem illud! Oedipus,
hominem esse dicens.
Hoc aenigma tibi conjectandum relinquo, ego Sphingem
praestiti, Tu Oedipus esto.
Erasmus.
Esipuhet.
Että Suomalaiset Arwotuxet eli Tapauxet nyt ulosannetaan se tapahtuu
seurawaisten syitten wuoxi. Ensin arwoitusten ijän ja wanhuuden wuoxi:
ne owat jo Wanhasa Testamentisä ollehet tawalliset, ja edespantijn
pidoisa ja muisa tiloisa wastattaa. Duomarein Kirjan 14 Lugusa v. 12:15
luetaan kuinga se sangari Simsoni edespani Philistereille tämän
tapauxen: Ruoka läxi Syömäristä ja makeus wäkewästä. Ne wanhat Göthit,
meidän Esi-Isämme täsä waldakunnasa koettelit arwotuxilla Toinen
toistansa kuinga tarkka peränajatus, hywä äly ja taito itte kullakin
oli nijnkuin wanhat ikuiset sadut sen näyttäwät; ei ainoastansa wälinsä
pidois ja juomingeisa; ja muutoin aamu ja ehto puhteilla arwotuxia
arwoiteltijn; mutta myös koska ylkä eli nuori mies tuli tytärtä
pyytämään, nijn hänen eteensä asetettijn kolme eli usiampi arwotus,
koetellak nijllä hänen tajuansa, ja jos hän ne osais wastata ja
selittää nijn hän sai tyttären; mutta muutoin ei, waan luettijn
typeräxi ja kelwottomaxi. Samoin nähdään Jothein, meidän Esi-Isäimme
Suomalaisten ja Ruottalaisista saduista, että kolme eli yhdexän
arwotusta laskettijn kuoleman ansanneille Wangeille, jotka olit
hengensä rikkoneet, ja jos he osaisit ne wastata; nijn he hengensä
säylytit.
Sitä likin nijn erinomattain näistä Suomalaisista arwotuxista tutaan
Suomen kansan sywä perään ajatus ja hywä äly, että somaisijn
wertauxijn, jotka luonnon tunnosta otetut owat, sisälle kietoa ja
peittää asiat. Ja nähdään näistä arwotuxista, että Suomen wäki
ajattelee ja kuwailee nijn tarkasti kuin suingin joku muu kansa maan
päällä, eikä heidän ajunsa ole muita halwempi.