Mordvalaisten, tsheremissien ja votjakkien kosinta- ja häätavoista / Vertaileva tutkimus

Vertaileva tutkimus
Kirj.
Esitetään Suomen Yliopiston filosofisen tiedekunnan suostumuksella
julkisesti tarkastettavaksi historiallis-kielitieteellisessä
oppisalissa marraskuun 15 p. 1913 kello 10 a.p.
Helsingissä,
Suomal. Kirjallis. Seura,
1913.
Alkulause.
Seuraavassa on otettu käsittelyn alaiseksi eräs tapojen tutkimuksen
haara, kosinta- ja häätavat, kohdistamalla tutkimus varsinaisesti
kolmeen suomalais-ugrilaiseen kansaan. Varsinkin yksityisten kansojen
tapoja käsittelevää tutkimusta on tällä alalla vain vähän harjoitettu.
Tapojen systematisoiminen ja tutkimusmenetelmän määrääminen on näin
ollen suurimmalta osaltaan ollut tekijän itsensä määrättävä. Joskin
tällainen tehtävä — sen suorittajaa kun eivät traditsionit eivätkä
esikuvat ole kahlehtineet — on ollut viehättävä, on toiselta puolen
ymmärrettävää, ettei tulos saata olla tyhjentävää laatua. Tämä johtuu
osaltansa myös aineiston laadusta. Yksityisen tutkijan on mahdotonta
suorittaa systemaattista keräystyötä, varsinkin jos tutkittavana on
useamman kansan tavat. Kirjallisuudessa tavattavat kuvaukset, ne kun
useimmiten eivät ole syntyneet tieteellistä tarkoitusta varten eivätkä
ole asiantuntijan laatimia, ovat usein sangen epätäydellisiä.
Sivumääräisistä kuvauksista saatetaan monesti löytää joku yksityinen
tutkimukselle arvokas tieto.
Osa aineistoa on kesillä vuosina 1908, 1909 ja 1910 Volgan
suomalaiskansojen keskuuteen tekemieni kansatieteellisten
keräysmatkojen tuloksia. Suurin osa painetusta suomalais-ugrilaisia
kansoja koskevasta lähdeaineistosta nn koottu Pietarin Keisarillisessa
yleisessä kirjastossa sekä Kasanin yliopiston ja Venäjän
Tiedeakatemian kirjastoissa säilytettävästä kirjallisuudesta.
Osaan erikoiskirjallisuutta olen tutustunut Wienin
keisarillis-kuninkaallisessa hovikirjastossa.
Työtäni päättäessäni pyydän ilmaista syvän kiitollisuuteni
professoreille H. Paasoselle ja Yrjö Wichmannille, jotka luovuttamalla
käytettävikseni arvokkaita kuvauksia sekä viittauksillaan ja
myötätunnollaan suuresti ovat edistäneet työtäni. Niinikään olen
kiitollisuuden velassa prof. Edvard Westermarckille eräistä
erikoiskirjallisuutta koskevista osotuksista, Kasanin vierasheimoisen
opettajaseminaarin opettajille, herroille M.E. Evseveville ja P.M.
Kunaeville, jotka matkojeni suunnittelussa ja toteuttamisessa ovat
olleet avullisina, sekä Suomalais-ugrilaiselle Seuralle, joka
rahallisesti on avustanut matkojani. Vielä pyydän kiittää herra Felix
Brofeldtia antamastaan avustuksesta.