Kansanmies

Romaani Ranskan vallankumouksesta
Kirj.
Ranskankielestä suomentanut
Urho Kivimäki
Hämeenlinnassa, Arvi A. Karisto Osakeyhtiö, 1925.
I. Kansanmiehen viha II. Markiisi de Bouillé III. Lähtö IV. Tuskien tie V. Toivonkipinä, joka sammuu heti VI. Uudet vartijat VII. Charnyn suru VIII. Barnave kunnostautuu IX. Golgata X. Kalkki XI. Keihäänpisto XII. Date Lilia XIII. Vähän varjoa auringon jälkeen XIV. Ensimmäiset tasavaltalaiset XV. Tuileriein keskikerros XVI. Heinäkuun 15 päivä XVII. Saavumme lopultakin rouva Rolandin jäljentämään vastalauseeseen XVIII. Anomus XIX. Punainen lippu XX. Verilöylyn jälkeen XXI. Ei enää valtiasta! Ei enää valtiatarta! XXII. Barnaven jäähyväiset XXIII. Taistelutanner XXIV. Gros-Cailloun sairaala XXV. Catherine XXVI. Tytär ja isä XXVII. Tytär ja äiti XXVIII. Apotti Fortier panee täytäntöön uhkauksensa XXIX. Apotti Fortier huomaa, ettei annettua lupausta ole niin helppo pitää kuin luulee
Kansanmiehen viha
Billot lisäksi aloitti puhelun.
»Herra kreivi on suonut minulle kunnian saada kuulla, että teillä oli minulle jotakin asiaa. Odotan teidän puhuvan.»
»Billot», kysyi Charny, »mistä johtuu, että tapaan teidät täällä koston tehtävissä? Luulin teitä ystäväksemme, meidän aatelisten ystäväksi, ja sen lisäksi kuninkaan rehdiksi, uskolliseksi alamaiseksi.»
»Olen ollut, herra kreivi, rehti ja uskollinen alamainen, olen ollut, en teidän ystävänne, sillä sellaista kunniaa ei ole suotu minunlaiselleni maanviljelijä-pahaiselle, vaan olen ollut teidän nöyrä palvelijanne.»
»Entä sitten?»