Marseljeesi

Romaani Ranskan vallankumouksesta
Kirj.
Ranskankielestä suomentanut
Urho Kivimäki
Hämeenlinnassa, Arvi A. Karisto Osakeyhtiö, 1926.
I. Billot kansanedustajana II. Uusi kansalliskokous III. Ranska ja ulkomaat IV. Sota V. Rouva de Staëlin mieleinen ministeri VI. Dumouriez VII. Verhon takana VIII. Punainen myssy IX. Ulkona ja sisällä X. Guéuégaud-katu ja Tuileriein palatsi XI. Kuninkaan kielto-oikeus XII. Tilaisuus XIII. Herttua de La Vauguyonin oppilas XIV. Charentonin salainen kokous XV. Kesäkuun 20 päivä XVI. Kuningas huomaa, että eräissä tilanteissa voi panna päähänsä punaisen myssyn, vaikkei olekaan jakobiini XVII. Vastavaikutus XVIII. Vergniaud valmistautuu puhumaan XIX. Vergniaud puhuu XX. Bastiljin valtauksen kolmas vuosipäivä XXI. Isänmaa on vaarassa XXII. Marseljeesi XXIII. Barbirouxin viisisataa marseillelaista XXIV. Miksei kuningatar halunnut paeta XXV. Elokuun 10 päivän aatto XXVI. Lahjukset XXVII. Billotin testamentti XXVIII. Kello kolmesta kuuteen aamulla XXIX. Kello kuudesta yhdeksään aamulla XXX. Kello yhdeksästä yhteentoista XXXI. Charnyn kohtalo XXXII. Kello kahdestatoista kolmeen. XXXIII. Kello kolmesta kuuteen
Billot kansanedustajaksi
Tilanhoitajilla on mahtava valta kansanedustajia valittaessa. Heidän palveluksessaan on kymmenen, kaksikymmentä, kolmekymmentä päivätyöläistä, ja vaikka äänestys olikin siihen aikaan kaksiasteinen, olivat vaalit silti täydellisesti maaseudun varassa.
Billotia hyvästellessään ja puristaessaan tukevasti hänen kättänsä jokainen oli sanonut seuraavat mutkattomat sanat:
»Ole levollinen!»
Ja levollisin mielin Billot oli palannutkin maatilalleen, sillä ensimmäistä kertaa hän huomasi saavansa hyvän keinon kostaakseen aatelistolle ja kuninkuudelle kaiken pahan, mitä nämä olivat hänelle tehneet.
Billotissa oli vallalla tunne eikä harkinta, ja hänen kostonhalunsa oli yhtä sokea kuin ne iskut, jotka hän oli saanut.