Neiti de Taverney: Historiallinen romaani Ludvig XV:n hovista

E-text prepared by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
Historiallinen romaani Ludvig XV:n hovista
Kirj.
Ranskankielestä suomentanut
Valfrid Hedman
Hämeenlinnassa, Arvi A. Karisto, 1917.
Johdanto. 1. Tuntemattoman sanojen vaikutus. 2. Salaseuran kokoushuone. 3. Selostus. 4. Ruumis ja sielu. 5. Sielun olemus. 6. Marat'n ovenvartijatar. 7. Ihminen ja hänen työnsä. 8. Rousseaun pukeutuminen. 9. Trianonin kulissit. 10. Harjoitus. 11. Lipas. 12. Kuningas Ludvig XV:n pikku illallinen. 13. Aavistelua. 14. Gilbertin romaani. 15. Isä ja tytär. 16. Mitä Althotas tarvitsi eliksiirinsä täydentämiseen. 17. Hra de Richelieun kaksi vesipisaraa. 18. Pako. 19. Toinen kaukonäkijätär. 20. Jäykistys. 21. Tahto. 22. Poliisipäällikön talossa. 23. Lipas. 24. Valaiseva keskustelu. 25. Herra de Sartines alkaa uskoa, että Balsamo on velho. 26. Elämäneliksiiri. 27. Taistelu. 28. Rakkaus. 29. Lemmenjuoma. 30. Veri. 31. Epätoivo. 32. Tuomio. 33. Ihminen ja Jumala. 34. Jälleen maan päälle. 35. Kuninkaitten muisti. 36. Andréen pyörrytyskohtaukset. 37. Tohtori Louis. 38. Hra de Richelieun sanaleikit. 39. Palaaminen. 40. Veljen huolestus. 41. Erehdys. 42. Kuulustelu. 43. Lääkärin tutkimus. 44. Gilbertin omatunto. 45. Kaksi kärsivää. 46. Trianonin tiellä. 47. Paljastus. 48. Tohtorin pieni puutarha. 49. Isä ja poika. 50. Omantunnon kysymys. 51. Gilbertin suunnitelmat. 52. Gilbert huomaa, että rikoksen tekeminen on helpompaa kuin ennakkoluulon voittaminen. 53. Päätös. 54. Joulukuun 15. päivä. 55. Jäähyväis-audienssi. 56. Isätön lapsi. 57. Lapsenryöstö. 58. Maramontin kylä. 59. Pitoun perhe. 60. Lähtö. 61. Gilbertin viimeiset jäähyväiset. 62. Laivassa. 63. Azorin saarilla. Loppulause.
Nyt suomennettu romaani edellyttää Dumas'n aikaisemmista teoksista tunnetuiksi muutamia seikkoja, jotka sopii tässä kerrata:
Josef Balsamo on historian ihmeellisimpiä seikkailijoita, esiintyen hyvin vaikuttavana tekijänä eräässä vallankumouksen aiheessa, kansainvälisessä haaveiluvirtauksessa, joka uudelleen elvyttelee uskonnollista mystiikkaa ja keskiaikaisia salais-oppeja, tahtoen perustaa ihmiskunnan yleisen veljeyden pohjaksi kaikkiyhteisen kansainvallan, jonka suojassa erityisesti syvennyttäisiin henkimaailman ilmiöihin. Se liike siis suuntautuu yksinvaltiutta ja kirkkohallintoa vastaan niinkuin toisaalla vapaamieliset järkeilijätkin — n.s. valistusfilosoofit, kuten Jean Jacques Rousseau ja tälle vastenmielinen pilkanhenki Voltaire — omilla perusteillaan muokkaavat maaperää noiden kahden mahdin kukistamiseksi.