Kertomus maaseudulta

Produced by Tapio Riikonen
Kirj.
Alli Nissinen
O. W. Backman, Kuopio, 1893.
Oli lauantai-ilta Heinäkuun loppupuolella. Tahvolan mäki oli kotiutunut etäisiltä niityiltä kotosalle maaseutua viettämään. Kaikki olivat erinomaisen iloisella ja kevyellä mielellä; olihan saatu hyvänlaisesti heiniä kokoon. Mutta omituisen juhlalliseksi muuttui vielä mieliala, kun tiedettiin, että taloon oli tullut vieraita aina Amerikasta asti.
Tahvo-isännän veli, Risto Kölli oli saapunut vanhaan kotitaloonsa pari päivää sitte. Hän oli ollut poissa kauan aikaa ja nähnyt matkoillaan monta eri maata ja kansaa. Olipa hän ansainnut rahojakin ja tuli nyt niiden kanssa kotimaahan takaisin.
Ijältään oli Risto viidenviidettä, ruumiiltaan vankka ja tukeva. Katseensa oli tyyni ja älykäs. Tukkaan ei ollut vielä harmaata ilmestynyt.
Tämä kaikki hänestä tiedettiin ja kerrottiin tarkalleen väen kesken. Kehuttiinpa häntä vielä hyvin viisaaksi ja ymmärtäväiseksi mieheksi. Kaikkien uteliaisuus oli kovin jännitettynä, kuin tiedettiin, että Risto oli luvannut lauantai-iltana kertoa matkoistaan koko talonväelle.
Kun kaikki olivat saaneet tavanmukaisen lauantai-kylpynsä ja pukeutuneet puhtaisiin vaatteisiinsa, joudutti Kerttu-emäntä ruokaa pöytään. Ja tavallista nopeammin sitte syötiin.
Kesäinen ilta oli ihanimmallaan; hämärää tuskin huomasi. Nurmikkoisesta pihasta kohosi viehkeä tuoreen heinän lemu. Väki asettui istumaan mikä portaille, mikä nurmikolle portaiden eteen. Isäntä ja emäntä asettuivat vistin-penkille, rakkaan vieraansa läheisyyteen.
No, aloitappas nyt! sanoi Tahvo-isäntä hyväntahtoisella äänellään.
Mielelläni, hyvä Tahvo , vastasi Risto. Mutta anna anteeksi, jos eivät matkaini kokemukset ole teille juuri kaikin puolin mieluisia kuulla. Mutta katsos, se nyt on sillä tavoin tässä maailmassa että se, mikä on hyödyllistä ja opettavaista, ei aina ole hauskaa!