Pyhän Klaaran kaivolla

Kirj.
Anatole France
Suomentanut
J. Hollo
Helsingissä, Kuatannuaosakeyhtiö Kansanvalta, 1926.
Prologi: Kunnianarvoinen isä Adone Doni Pyhä satyyri Messer Guido Cavalcanti Lucifer Mustat leivät Iloinen Buffalmacco 1. Torakat 2. Tafin taivaaseenastuminen 3. Mestari 4. Maalaaja Veronan nainen Ihmisen murhenäytelmä 1. Veli Giovanni 2. Lamppu 3. Serafinen tohtori 4. Leipä kivellä 5. Ateria viikunapuun alla 6. Kiusaus 7. Rikkiviisas tohtori 8. Hehkuva hiili 9. Viattomuuden talo 10. Hyveen ystävät 11. Lempeä kapina 12. Rakkauden sanoja 13. Totuus 14. Uni 15. Tuomio 16. Maailman ruhtinas Veren mysteeri Doña Maria d'Avalosin ja Don Fabricion, Andrian herttuan tarina Farinata degli Uberti eli kansalaissota
( Farinata degli Uberti on otettu Francen Clio -teoksesta. Sensijaan kokoelmasta on poistettu kertomukset Takuu ja Bonaparte San Miniatossa .)
Τά γαρ φυσικά, καί τά ήθικά, άλλά καί τά μαθίματικά, καί τούς έγκuκλίους λόγους, καί περί τεyvωv πάσαν εχεν έμκειρίαν.
(Laert. IX, 37)
Minä olin keväällä Sienassa. Päivisin suoritin tarkkoja tutkimuksia kaupungin arkistoissa ja illalla, aterioituani, lähdin kävelemään Monte Oliveton karulle tielle, missä näin, illan hämärissä, suurten valkoisten härkien vetävän kiekkopyöräisiä maalaisrattaita samoinkuin vanhan Euandroksen aikoina. Kaupungin kellot soittivat päivän rauhallista kuolemaa, ja illan purppura laskeutui alakuloisen majesteetillisesti matalan kukkulajonon yli. Varisten tummien parvien jo ehdittyä valleille kierteli opaalinvärisellä taivaalla vain varpushaukka liikkumattomin siivin yksinäisen rautatammen yläpuolella.
Minä astelin kohti hiljaisuutta, yksinäisyyttä ja edessäni kasvavia hirmuja. Yön nousuvesi peitti vähitellen seudun. Taivaalla vilkkui tähtien iäisyyskatse. Ja pensaiden alla, pimeässä, hohteli kiiltomatojen lemmenvalo.
Nuo elävät kipinät täyttävät toukokuun öinä Rooman, Umbrian ja Toskanan koko campagnan. Olin niitä nähnyt taannoin via Appialla, Caecilia Metellan haudan luona, minne ne ovat kokoontuneet karkeloimaan jo kahden tuhannen vuoden aikana. Nyt löysin ne jälleen Pyhän Katariinan ja Pia de' Tolomein mailla, tämän murheellisen ja viehättävän Sienan kaupungin porteilla. Niitä väräjöi pitkin tieni vartta ruohoissa ja pensaissa, ne etsivät toisiaan ja piirsivät toisinaan, himon kiihtäessä, tien yläpuolelle lentonsa kimmelkaaren.