Lentävä hollantilainen

Nuorisolle kertonut
A. H. Fogowitz
Suomennos
Porvoossa,
Werner Söderström,
1897.
Lentävä hollantilainen eli merikummitus. Sorsan ammunta. Taistelu tiikerikissan kanssa. Verikäsi . Sillinpyynnistä.
Lentävä hollantilainen eli merikummitus.
Noin kello kahden aikaan iltapäivällä tuli ankara tuulenpuuska, tuoden
mukanaan ukkosen, salamoita ja sadetta. Miehistö tuli levottomaksi,
tähysteli taivaan kantta ja arveli yöksi koituvan kovan työn, niin
ettei kai maksanut vaivaa välimiten pistäytyä riippumattoon
uinahtamaan. Niin näytti käyvänkin. Aliperämies Duncan Sprigthly oli
juuri rupeamaisillaan kertomaan myrskystä, jossa hän oli ollut Kap
Racen kukkulalla Newfoundlandissa, kun yhtäkkiä kova vihuri puski
heidät pitkälleen. Reivatuin latva- ja keulapurjein kiiti laiva
eteenpäin aina iltamyöhään. Kun meri aaltoili kovasti, oli kapteenista
varminta seisauttaa laiva.
Kannella oli vahtina neljä miestä, joista yhden, Tom Willisin, oli
sivulta tähystettävä, sillä ilma oli vielä niin sumuinen, ettei
keulasta nähnyt kahta solmuväliä eteenpäin. Tom Willis, vanha, kokenut
merimies, näytti äkkiä säpsähtävän ja toiset näkivät hänen
hämmästyneenä ja jännityksissään monasti käyvän keulapuolella ikäänkuin
hän olisi nähnyt siellä jotain kummallista. Mutta kun häneltä
tiedusteltiin, mitä hän katseli, vastasi hän vain kiertelemällä.
Toisetkin sitten viimein menivät keulaan saadakseen itse selvän
asiasta. He näyttivät hirveästi hämmästyvän, vaikkeivät ensin
virkkaneet mitään, kunnes heistä muuan nähtävästi tarkoin punnittuaan
aikeensa huusi:
Hei — olkaa varuillanne pojat! Lentävä hollantilainen!
Laivamiehet, jotka vetelivät unta riippumatoissaan, säikähtivät
kuullessaan niin tavatonta huutoa, vaikka epäselvästi sen tajusivatkin,
ja uteliaina he tiedustelivat, mikä hätä kannella oli.
Tulkaa ylös ja katsokaa itse! ärjäsi Tom Willis. Pelättävä ei ole
meidän laivassa, vaan ihan edessämme meressä.
Siitä miehistön uteliaisuus luonnollisesti kiihtyi, ja kaikki tulla
kolusivat portaita ylös, malttamatta vetäistä edes takkia päällensä.
Kun he tulivat laivan keulapuolelle ja tähystelivät merelle,
kuiskailivat he salaperäisesti toisilleen epäilevän näköisinä.