Mathias Aleksanteri Castrén

Kirj.
Kansanvalistusseuran Elämäkertoja 18.
Helsingissä, Raittiuskansan Kirjapainossa, 1913.
Alkusanat. M.A. Castrén Ympäristö ja lapsuus. Ylioppilasvuodet. Suhde isänmaahan ja kansallisuuteen. Tulevaisuus alkaa selvitä. Ensimäiset matkat. Matka Lappiin ja Pohjois-Venäjän tundroille. Samojedien parissa. Kotimaassa 8 kuukautta. Toisen kerran Siperiaan. Elämän viime vuodet. Kuolema. Jälkimuisto. Tieteellinen merkitys.
Alkusanat.
Joulukuun 2 p. tänä vuonna on kulunut 100 vuotta mainion kielitieteilijän ja tutkimusmatkailijan Mathias Aleksanteri Castrénin syntymästä. On luonnollista, että hänen satavuotispäivänään verestetään mahdollisimman laajoihin piireihin tuon uhrautuvan ja nerokkaan miehen muistoa; 60-vuotisesta haudastaan astuu esiin hänen haamunsa kehottavana ja innostavana.
Saattaa tuntua oudolta ajatella, että suurellekin yleisölle voi olla mielenkiintoista tutustua kielioppien tekijän elämään. Mutta tämä elämä on niin vaihteleva, vaaroista, seikkailuista ja yllätyksistä rikas, että se jo semmoisenaan tarjoaa mitä viehättävintä lukemista. Ja kun me vielä tiedämme, että tämä henkilö on ollut kerrassaan ihmeellinen kielinero ja maansa siihen asti kuuluisin tiedemies, joka on monessa suhteessa viittonut tieteelle uusia latuja ja uurtanut uria ennen tuntemattomille aloille, on meillä pienen kansan jäseninä ylpeyden ja rakkauden velvoitus ja oikeutus tutustua suuren kansalaisemme elämään ja saavutuksiin.
Seuraava esitys ei ole mikään itsenäinen tutkielma. Käytettävänäni oleva lyhyt aika ei ole sitä tehnyt mahdolliseksi, ja sen lisäksi annettiin minulle tehtäväksi nimenomaan kuvata tiedemies, tutkimusretkeilijä ja ihminen Castrén suurelle yleisölle, ilman tieteellistä erikoisarviointia. Sen mukaan olen koettanut kirjasen kirjoittaa. Herättäköön se rakkautta heimomme kaukaisiin vaipuviin sirpaleihin, herättäköön se halua työhön, joka on yhtä vapaa itsekkyydestä ja samalla lailla suurten aatteiden palveluksessa kuin Mathias Aleksanteri Castrénin työ oli!