Pulska Musta: Hevosen elämänvaiheet, sen itsensä kertomat

Hevosen elämänvaiheet, sen itsensä kertomat
Kirj.
Vapaa suomennos
Porvoossa,
Werner Söderström,
1895.
Lapsuuden kotini.
Lahtelan tilalla Satakunnassa olen syntynyt ja kasvanut. Kauniimpia ja
vanhimpia muistojani on vihanta vainio Kaislalammen rannalla; siellä
sain lämpösinä kesäpäivinä seurata emääni, joka tässä aituuksessa
kulki vapaana useiden muiden hevosten seurassa. Kun en vielä ruohoa
kyennyt syömään, imin ravintoni emoni nisistä. Päivät tepastelin hänen
rinnallaan, yöt lepäilin hänen kupeillaan. Sydänkesän yöt olivat
lyhyet, valoisaa päivää sai pitkältä nauttia ja minua huvittaakseen
antautui emoni usein leikkimään kanssani hyppien ja laukaten. Milloin
kovin kuumaksi kävi, kahlasimme loivaa rantaa pitkin veteen taikka
asetuimme seisomaan lehteväin koivujen varjoon, jotka ylempänä
kunnaalla muodostivat sievän lehdon. Sieltä katselimme häntämme taloon
päin, jonka avaran pihan toisessa päässä olivat tilavat talli- ja
navettarakennukset. Mutta kun siksi olin varttunut, että jo ruohoa
rupesin nakertelemaan, oli emälläni tapana lähteä töihin aamusilla ja
palata luokseni vasta illalla.
Laitumella oli paitse minua viisi muuta varsaa, kaikki minua vanhemmat,
muutamat jo melkein rekivetoiset. Niiden kanssa leikin, nelistin
vainion ristiin ja rastiin vallattomana ilossa. Mutta nuo toiset eivät
aina leikissä pysyneet, vaan rupesivat näykkimään hampaillaan ja
tappelemaan.
Kun siten eräänä päivänä olimme pelihtineet tavallista enemmän,
hirnahti emoni, kutsui minut luokseen ja virkkoi:
Pane mieleesi mitä sulle nyt sanon. Nuo toverisi ovat kyllä kelpo
varsoja, mutta niiden vanhemmat ovat pelkkiä työkoneja, joilla ei ole
ollut tilaisuutta opettaa varsoilleen hienompia tapoja. Sinun laitasi
on toinen. Isälläsi on hyvin arvokas nimi tällä paikkakunnalla ja
isoisäsi on voittanut kaksi palkintoa Hämeenlinnan kilpa-ajoissa.
Isoäidilläsi oli harvinaisen nöyrä luonto etkä ole nähnyt minun koskaan
näykkivän etkä potkivan. Toivon, että sinustakin kasvaa leppeä,
kelpo hevonen, joka ei pidä väliä huonoista esimerkeistä. Tee aina
niskottelematta työsi, nosta nopsasti jalkaasi kun juokset eläkä rupea
tappelemaan eläkä hämmästelemään leikilläsikään.

Anna Sewell
О книге

Язык

Финский

Год издания

1895

Reload 🗙