Satuja lapsille luettavaksi

Lapsille luettavaksi
Kirj.
Porvoossa,
Werner Söderström,
1901.
Satukontti. Vuorenpeikko ja paimentyttö. Jouluaatto metsässä. Satu pienestä viulusta. Hallin ja Mirrin karkumatka. Peipponen.. Aaltojen salaisuus. Pienikki ja metsätonttu. Satu kolmesta lapsesta, jotka menivät kevättä hakemaan.
Satukontti.
Olipa muinoin mies, jolla oli kolme poikaa. Isoiksi tultuaan sanoivat
he isälleen: Anna meille sauva ja eväskontti, tahdomme lähteä ulos
maailmalle onnea koettelemaan. Isä antoi kullekin leipäkyrsän
eväskonttiin ja paksun koivusauvan käteen, ja niin he lähtivät matkaan.
Käveltyään vähän aikaa tulivat he tienristeykselle, josta erkani kolme
tienhaaraa. Siinä sanoivat he toisilleen hyvästi ja astuivat kukin omaa
tietään. Vanhin tuli suurelle kankaalle, missä kanervat punoittivat ja
mäntypuut tuoksuivat pihkalle. Sammaleisella kivellä istui pieni
punalakkinen tonttu itkemässä. Oletteko koskaan nähneet tontun itkevän?
siinä on jotain kummallista. Se pudottaa näet jokaisen kyynelpisaran
pieneen pähkinänkuoreen ja pistää sen sitten suuhunsa. Sillä lailla se
voi itkeä lakkaamatta monta päivää ja monta yötä, onpa tonttuja, jotka
ovat itkeneet monta kymmentä vuottakin perätysten. Muuten oli tämä
tonttu erittäin viisaan näköinen, sen nenällä oli suuret kultasankaiset
lasisilmät, ja parta ulottui pikkuvarpaan kärkeen. Poika tuijotti vähän
aikaa tonttuun, viimein hän kysyi: Mitäs itket tonttu rukka?
Ah minua poloista, voi päiviäni, armahtakaa minua tontuista
onnettominta , valitti tonttu.
Mikä sinua sitten vaivaa oikein?
Voi, jospa äitini olisi arvannut, mitä hänen Kyrmyniskalleen
tapahtuu , ulisi tonttu. Mene tiehesi, tyhmä ihmislapsi, et sinä voi
minua kuitenkaan auttaa.
Sanohan kuitenkin miksi itket.
No niin, olen matkalla kosimaan kaikkein suloisinta tonttutyttöstä,
mikä maan päällä on nähty. Säkissäni oli minulla kalliita kiviä ja
kultaa yllin kyllin ja iloisena kuljin matkaani. Mutta äkkiä unohdin
poloinen nimeni enkä sitä nyt muista vaikka ajattelisin pääni puhki.
Kuusi päivää olen tässä jo tuuminut sitä, joll'en tänäpäivänä sitä
keksi, vie joku muu tonttu morsiameni.