Ansgario

Produced by Jari Koivisto
Suomennos.
Lukemisia Kansalle. N:o 32.
Turussa, G. W. Wilén'in ja kumpp. kirjapainosta, 1864.
J. W. Lillja ja Kumpp. kustannuksella.
Imprimatur: G. F. Aminoff.
Kuin kristillisyys kuitenkin täällä, saarnaajien puutteesta, aina enemmin joutui huonolle järelle, ja ei kukaan muu uskaltanut tänne tulla, niin päätti väsymätöin Ansgario itse toisesti lähteä Ruotsiin. Seurattunna Eribertiltä , entisen piispa Siimonin sukulaiselta, meni hän matkaan ja nousi Koiviston saarella maalle. Pikkuista ennen heidän tuloansa oli kuningas Uolevi , joka nyt Ruotsia hallitsi, kutsunut kansan yleiseen keräjään kokoon. Siinä oli paljo puhuttu uutta oppia vastaan. Eräs mies oli tullut joukosta esiin ja sanonut tavanneensa kaikki vanhat jumalat, jotka hänen kauttansa olivat kuninkaalle ja kansalle lähettäneet näin kuuluvan tervehyksen: Olemme kauvan aikaa, rakkaudesta teihin ja palveluksenne ja uhrinne tähden, suoneet teille rauhaa ja monta hyvää vuotta. Nyt ette enää kunnioita meitä niin suurella uutteruudella kuin ennen, ja palvelette erästä muukalaista Jumalata enemmin kuin meitä. Heittäkäät se asia pois jos tahdotte meidän lemmemme ja suosiomme takaisin saada. Mutta jos kaiken mukommin (välttämättömästi) tahdotte usiampia jumalita, niin me seuraamme otamme entisen kuninkaanne Eirikin. Kohta rakennettiin kuningas Eirikille uusi epäjumalan huone. Koska Ansgario tapasi vanhat ystävänsä, kehoittivat he häntä henkensä rahalla lunastamaan; mutta tämä jalo mies vastasi heille: minä en anna hengestäni mitään, sillä minä olen valmis, jos Jumalani niin suvaitsee, Hänen nimensä tähden kaikki vaivat ja vielä kuolemankin kärsimään.
Merkitsemisiä.