Samoan ihmesaarilta
Kertomuksia ja kuvauksia
Suomennos
Kansanvalistusseuran Nuorisonkirjoja 13
Helsingissä, Kansanvalistusseura, 1911.
Alkusanat Samoalainen koti Matka Lanutoo järvelle Palolon pyydystys Samoalaisia tapoja Samoalaisten teollisuudesta Samoalaisten ajanlasku Tatueeraus- y.m. tapoja Samoan löytö ja nimi Samoalainen luomistaru Käynti suurilla palmuistutuksilla Tarina uskollisesta ankeriaasta Mataafa, samoalaisten kuningas Faamun pidot
Alkusanat
Vuonna 1722 löysivät hollantilaiset meriseikkailijat Samoan saariston, jolle antoivat Laivurisaarten nimen. Nämä saaret ovat Etelämeren ihanista saarista ihanimpia. Kauniiksi Samoaksi niitä siellä sanotaankin. Näiden saarten keskustana on yleensä tuliperäisiä vuoria, joiden huiput pilviä piirtävät ja joiden rinteitä pitkin kristallikirkkaat purot pauhaten rientävät alas. Ilmasto ja kasvisto ovat troopilliset, kuten päiväntasaajan seuduilla luonnollistakin. Siellä on vuorten välillä ijäti viheriöiviä, tuoreita laaksokasvistoja, joissa palmut ovat pääpuina. Ilmasto on kostea ja kuuma, eikä kesällä ja talvella ole suurta eroa; saarten pääpaikassa Apiassa on lämpimimmän kuukauden (joulukuun) keskimääräinen lämmin lähes 27 astetta C° ja kylmimmän kuukauden (heinäkuun) lämpimyys päälle 24 astetta. Vuodenajat ovat toiset kuin meillä, kesä näet on Samoassa marraskuusta— huhtikuuhun. Joskus täällä raivoaa hirmumyrskyjä, jotka heittelevät suuria sota-aluksiakin kuin pikku lastuja.
Saaristoon kuuluu kolme pääsaarta, Savai, Apia eli Upolo, ja Tutuila eli Pago-Pago. Ne eivät yhteensä ole Sotkamon tai Ylitornion pitäjiä suuremmat. Useimmat saaret kuuluvat nykyään Saksalle, joka ne valtasi v. 1900 pitkien rettelöiden jälkeen. Saksan Samoan pääpaikka on Apia saman-nimisellä saarella. Asukkaita on Saksan Samoassa noin 35,000 henkeä. Tutuilan saari kuuluu Yhdysvalloille, joilla siellä on mainio satama, paljon parempi kuin Saksalla Apiassa. Mutta väkeä ei Yhdysvaltain saarella ole kuin 4,000 henkeä.
Saarten alkuasukkaat ovat vaaleahkoa, hauskaa ja lahjakasta polynesilaista rotua. Sillä on pitkä heimohistoria. Mutta nykyään ovat kaikki samoalaiset jo kristittyjä, jotka nopeasti omistavat europpalaisia tapoja. Vain saduissa ja kertomuksissa elävät vanhat muistot. Mutta ihmeellinen luonto ja ihmeellinen elämä ovat vielä entiset ja avaavat europpalaiselle matkustajalle satumaailmoitaan.