Kadonnut maailma

E-text prepared by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
Kertomus niistä hämmästyttävistä seikkailuista, joihin äskettäin joutuivat professori George E. Challenger, lordi John Roxton, professori Summerlee ja mr E. D. Malone.
Kirj.
Suomentanut Martti Hela
K. J. Gummerus, Jyväskylä, 1916.
Mun aikeeni on vain tää: Tahdon poikaa miehenlaista sekä miestä poikamaista lyhyen hetken viihdyttää.
Mr E. D. Malone pyytää saada ilmoittaa, että professori G.E. Challenger on peruuttanut sekä julkaisua koskevan kieltonsa että haasteuhkansa solvaavan kirjoitustavan johdosta sekä että hän, tultuaan vakuutetuksi siitä, ettei mikään tämän kirjan arvosteluista tai kertomuksista ole sisällöltään loukkaava, on lupautunut olemaan asettamatta esteitä tämän julkaisemisen ja leviämisen tielle. Mr E. D. Malone pyytää myös saada lausua kiitollisuutensa Mr Patrick L. Forbesille, Rosslyn Hill, Hampstead, siitä taitavuudesta ja ymmärtämyksestä, jota hän on osoittanut valmistaessaan Etelä-Ameriikasta tuodut luonnokset lopulliseen kuntoon, sekä tunnustuksensa Mr W. Ransfordille, Elm Row, Hampstead, hänen asiantuntemusta todistavasta arvokkaasta avustaan valokuvalevyjä käsiteltäessä.
Streatham 1912.
Urotyöt ympäröivät meitä.
Mr Hungerton, tytön isä, oli todellakin maailman säädyttömin ihminen — turpea, pöhöttynyt, vanha papukaija, tosin perin hyvänahkainen, mutta oman yksinkertaisen minänsä yltäkylläisyyttä uhkuva. Vain se ajatus, että voisin saada tuollaisen appiukon, olisi voinut olla omiaan vieroittamaan minut Gladystä. Olen varma siitä, että hän luuli minun kolme kertaa viikossa tulevan Kastanjoihin vain kuulemaan hänen mielipiteitään kaksinkertaisesta rahakannasta — aineesta, jonka auktoriteettina hän piti itseään.
Vähintäin tunnin minä tänä iltana istuin kuuntelemassa hänen selvittelyjään hyvien rahojen väistymisestä huonojen tieltä, hopeasta arvonmäärääjänä, rupian arvon alenemisesta, ja vaihtoliikkeen oikeista ohjeista.
Olettakaamme, huusi hän mielettömästi innostuneena, että kaikki maailman velat samalla kertaa langetettaisiin maksettaviksi. Mitä tapahtuisikaan silloin nykyisten olosuhteitten vallitessa? Minä vastasin häikäilemättömästi, että olisin silloin mennyttä miestä, josta taas oli seurauksena, että hän hyppäsi pystyyn tuoliltansa, moitti minun parantumatonta kevytmielisyyttäni, mikä teki kaiken vakavan keskustelun kanssani mahdottomaksi, ja mennä köpitti huoneesta pukeutuakseen ennen vapaamuurarikokoukseen lähtöänsä.