Satu-Ruijan maa: Kertomuksia

Produced by Tapio Riikonen
Kirj.
Arvi Järventaus
WSOY, Porvoo, 1920.
Satu-Ruijan maa. Maasin vanhan kirkon löytö. Kirkonrappausviikot Hammerfestissa. Tromssan maaherra lyö leivinuuninteon Abraham Kellonsoittajalle. Leivinuuninteko Lappean pappilassa. Lappean pappi. Lappean papin rouva. Piispantarkastus. Kesäyönvalon maa. Piispanristi. Abraham Kellonsoittajan joulusaarna. Kaavuonon ruukin vanha patruuna. Anders Dry. Keisarintytär saapuu Jyykeään. Vanha suntio.
Satu-Ruijan maa
Etelä — lannanmaa! Kuinka omituinen kaiku onkaan sillä sanalla sen korvissa, joka on tunturien välissä syntynyt. Se on maa, jossa kyllä asuu suuria herroja ja maailman rikkaita — mutta ei kuitenkaan niin suuria kuin Kaavuonon ruukin vanha patruuna eikä niin rikkaita ja mahtavia kuin Anders Dry, joka asui Jyykeänpohjassa ja meni nuoruudessaan naimisiin keisarintyttären kanssa. Sitä komeutta ja loistoa oli kelvannut katsella, kun morsian saapui Arkangelista Jyykeän rantaan! Sellaista ei ole unissakaan nähty — mutta Abraham Kellonsoittaja oli sen komeuden nähnyt omin silmin, sillä hän oli seisonut Jyykeän laiturilla juuri samana päivänä, jolloin kolme kuunaria oli laskenut rantaan lastinaan mitä ihmeellisimpiä tavaroita — yhdessä kirkko ja pesutupa — kokonainen viisitorninen kirkko kullattuine, sipulia muistuttavine tornihattuineen. Ja pesutupa mankeleineen ja silityskoneineen, joilla pitsimyssyiset palvelijattaret olivat jo ennen maihintuloa silittäneet kaikki korkeasukuisen rouvan liinavaatteet, niin ettei muuta kuin alkaa taloksi vain.
Etelä — lannanmaa! Mitä ovat sinun ihanuutesi niiden rinnalla, jotka Ruija kätkee helmaansa — Ruija, tuo sadun salaperäinen maa!
Siellä — etelässä on kyllä suuria tehtaita, mutta mitä ne ovat sellaisen kenkätehtaan rinnalla, jossa valmistetaan saappaat täydelle miehelle sillä aikaa kun laiva ottaa halkoja rannassa? Eivät mitään! Sellainen tehdas on jo itsessään salaperäinen maailma, jossa katselija liikkuu pelko ja vavistus sydämessä.