Kallun kestit: Kolminäytöksinen ilveily

E-text prepared by Tapio Riikonen
Kolminäytöksinen ilveily
Kirj.
Arvi A. Karisto, Hämeenlinna, 1914.
SARKANEN, eläkemies, koroilla-eläjä, ontuu leiniä. EETLA SARKASKA, hänen vaimonsa, siisti, hiljainen, mahtava. KALLU, sahan työmies, hanurin soittaja. HILMA, hänen morsiamensa, vuosipalveluksessa nimismiehellä. LENSMANSKA, nopea, kovakourainen, päättäväinen. PATRUUNSKA, sivistymätön, mutta sivistyneissä naimisissa. HÄRASÖÖDINSKA, hieno, ei ole koskaan käynyt talonpoikaisessa tuvassa. NIMISMIES. KOLME HERRAA. KOLME ROUVAA. HERRASVÄKEÄ, nuorisoa.
Tapaus maalaisessa kirkonkylässä.
Arki-ilta joulun ja uudenvuoden välillä.
Vanhan, lapsettoman talonpoikaisen eläkepariskunnan, Sarkasten asunto, matala, muotoihinsa muuttumattomasti eläytynyt laaja tupa: vanhat seinäpaperit, joista kukat ovat kuluneet pois ja joihin on muodostunut ruskeita kuvioita; repeämät ovat paikatut sanomapaperilla; mitään repaleista ei ole näissä seinäpapereissa, eikä liioin muussa sisustuksessa, joka vanhuutensa ja kuluneisuutensa ohella kuvaa myöskin tarkkuutta ja järjestyksenrakkautta. Ikkunalaudoilla myrtinkukkia pienissä puulaatikoissa. Peräseinän keskellä yksinkertainen ovi, joka huopatilkityksensä vuoksi sulkeutuu kuulumattomasti; ovi on reunoista vähän huurteessa. Ovesta oikealle (katsomosta käsin) toinen ikkunoista, vanhanaikainen, matala, pieniruutuinen, lasit kokonaan huurteessa. Ikkunan edessä vanhaksi kulunut, punaisenruskea pöytä ja sen kummallakin puolella samanväriset tuolit. Oven ja pöydän välisellä seinäosalla iso rysänkudos kaaritarpeineen. Ovesta vasemmalla, peränurkassa uuni, jonka avoimella kiukaalla palaa hiiltyvä rovio, heikosti valaisten tupaa. Vasemmalla sivuseinällä toinen ikkunoista, ja sen luona kahdenistuttava keinutuoli. Oikealla sivuseinällä, taaempana, vanha, matala laatikkokaappi, ja lähempänä kaksiosainen puuvuode, jonka tyynyissä ja aluksissa ei ole valkeita liinavaatteita ja peitteenä on yli vuoteen ylettyvä kellertävä lammasnahkaloimi.