Kuuden vuosikymmenen ajoilta: Muistelmia Suomesta

Produced by Tapio Riikonen
Muistelmia Suomesta
Kertonut elämänsä taipaleelta
G. W. Edlund, Helsinki, 1901.
Vanhempaini koti uudessa Helsingissä; perhesuhteita vanhaan Turkuun. Sota — kun vainolainen tuli maahan . Ruotsin aika. Ruotsin historia kodissani. Uudet valtiolliset olot; keisarit Aleksanteri I ja Nikolai I. Pelon aikaa. Venäläistä vaikutusta, venäjänkieli, suomalaisia Venäjän palveluksessa. Mitä ajateltiin; hiljaista talttumista; unta avoimin silmin. Suomalaisen kirjallisuudenseuran syntyminen. Kalevala ja Runeberg. Suomen kaarti Puolan sodassa. Helsingin kaupungin kehittyminen ja uudisrakennukset. Yliopistotalon vihkiminen ja promotsiooni 1832. Ylioppilaitten vormupuvut; ylioppilaskahakoita; Toukokuujuhlat. Erojuhla Runebergille. Maan sanomalehdistö. Runebergin Morgonblad. Runebergin runot; muu kotimainen kirjallisuus. Yksityisiä kirjastoja; lukuseuroja; Hvasserin ja Arvidssonin valtiolliset Suomea koskevat lentokirjat. Kouluopetus; Helsingin lyseo. Henkilömuistoja: G. A. Ehnrooth; C. J. von Konow; muita sotavanhuksia; upseereja ja sotamiehiä: J. A. Ehrenström; W. Klinckowström; C. Walleen; Falck, Richter, Ladau; E. B. v. Weissenberg; C. L. Engel; C. v. Rosenkampfi; N. Nordenskiöild; kreivi F. Steinheil; F. W. A. Argelander; G. G. Hällström; J. G. Linsén. Julkinen elämä lamassa; taideaisti maassa. Kesäistä elämätä; uintiretkiä; sotilasharjoitukset Kampin kentällä. Höyrylaivaliikkeen alku Suomessa; keisarin perhe Ischora -laivassa; huvimatkoja Rääveliin ja sieltä Helsinkiin. Ulrikaporin kylpy- ja terveysvesilaitos, sen syntymä ja kehittyminen. Yliopiston riemujuhla 1840; vieraita lähetystöjä ja kutsuvieraita; Franzénin vastaanotto; promotsioonit; kirjallisia juhlajulkaisuja; venäläisten ja suomalaisten kirjailijain ystävällisiä suhteita; J. Grot ja hänen kalenterinsa. Karjalaisen majoorin riemujuhlamuistot.
Käännekohta v:n 1840 tienoissa. Reformeja valtionhallinnossa: L. G. v. Haartman; rahakannan muutos; sekasorron aika, suomalaista, ruotsalaista ja venäläistä rahaa; uudet rahat. Suuri koulurefornri. Kreivi R. H. Rehbinderin kuolema. Rehbinderin jälkeläinen. Perintöruhtinas kansleriksi; hänen käyntinsä Helsingissä. Sanomalehdistö jälkeen vuoden 1840; aikakauskirja Suomi; Hels. Morgonblad ja Fab. Collan; Hels. Tidningar ja Z. Topelius. G. Renvall suomenkielen asemasta; G. Rein kansallisen sivistyksen kehittymisestä. Ylioppilastutkinto ja tuloni yliopistoon. Yliopiston varakansleri A. A. Thesleff; rehtori N. A. Ursin; W. G. Lagus; J. J. Tengström; J. J. Nordström; J. J. Nervander. Sisäänkirjoitus Turun osakuntaan; osakuntaelämää; pohjolainen osakuuta; savokarjalainen osakunta; seurustelua savolaisten kanssa; suomalaisia ylioppilasnimiä. Yliopistoluentoja; dosentit Snellman, Cygnaeus, Wallin, Castrén; ylioppilaskunnan eturinnan miehet; kansallistunne; hegeliläisyys; Runeberg ja Almqvist. Ylioppilaitten rahankeruu vanhojen taideteosten ostamiseksi; taistelu konsistoriossa Ursinin ja Nordströmin välillä; ylioppilaitten mielenosotus Nordströmin hyväksi; rehtorin nuhteet ylioppilaskunnalle. Sanomalehdistö; J. W. Snellman Kuopiossa; Saima-lehti; sen näytenumero, sen kansallinen ohjelma, sen letkaukset ja väittelyt, sen kansallisuusartikkelit, sen vaikutus muuhun sanomalehdistöön; Saiman vastustajat; Irokesi-ystävät ja Järkevät suomalaiset . Heräävä nuoruudenharrastus suomenkieltä kohtaan; Castrénin luennot; suomenkielisiä puheita ensi kerran osakunnan vuosijuhlassa. Savolaisten Lukemisia ; runollinen kevättuulahdus 1845; Morgonbladet Berndtsonin ja Elmgrenin aikaan; uusia kirjallisia tuotteita. Matkani Savoon; käyntini Porvoossa Runebergin luona; Jyväskylä ja W. Kilpinen; tulomme Leppävirroille, elämä Kopolanniemessä; iloista ylioppilaselämää Kuopiossa; J. W. Snellman; hänen kihlausjuhlansa ja iloista seurustelua hänen kanssaan; Pro Muntris Nunibus , purjehdusmatkalla Saimaalla Kellgrenin, Ahlqvistin y.m. kanssa: pieni akatemia Punkaharjulla; Sakari Sakarinpoika ja Makkonen, Kymäläinen ja Puhakka; Kotimatka Imatran ja Viipurin kautta Helsinkiin. Valtiollinen taivas: Mentschikoff, Armfelt, Thessleff, v. Haartman, Klinckowström, Casimir v. Kothen. Helsingin kaupungin edistyminen; julkisia ja yksityisiä uudisrakennuksia; liikeolot. Ulrikaporin kylpylaitos loistoaikanaan; F. J. Rappe sen intendenttinä. Kaisaniemi ja sen hautapuhe. Helsingin teaatteri: Hornicke-Reithmeyerin ooppera; Torsslow; Fredr. Deland ja ensimmäiset kotimaiset kappaleet; Almlöf ja Jolin; Pierre Deland; Gehrmanin ooppera: Hessler; kotimaisen teaatterin unelmia; tyytymättömyys teaatteritaloon; kotimaisia seuranäytelmiä; suomenkieli näyttämöllä. Säveltaide; F. Pacius ja hänen toimintansa; matkustavia soittotaiteilijoita; kotimaisia konsertinantajia ja säveltäjiä. Taideyhdistys perustetaan; sen ensi vuosipäivä ja näyttely; Walleen, Topelius, Cygnaeus. Länsisuomalaisen osakunnan syntymä ja yhdistysjuhla; ylioppilaskemut Runebergille. J. G. Leistenius ja hänen runoutensa. J. J. Nordströmin lähtö yliopistosta ja muutto Ruotsiin. Rob. Tengströmin kuolema. Runebergin Maamme laulu. Akateeminen lauluyhdistys perustetaan. Saima lakkautetaan; Litteraturbladet. Suomenkielistä sanomalehdistöä vainotaan; Kanava; Gottlundin lehdet; Suometar. Toimenpiteitä suomenkielen hyväksi; kysymys suomenkielen professorin virasta. Suomalaisten kielipyrintöjen edistyminen; Suomalaisen kirjallisuuden seura; nuoruuden intoa; aijottu liitto. Professori Grot; asetuksia venäjänkielen hyväksi; mieliala muuttuu; mielenosoituksia; Grot eroo. Promotsioonit 1847; matkani Ruotsiin; historiallisia ja valtiollisia opintoja. Ensi tiedot helmikuun vallankumouksesta 1848. Varakansleri Thessleffin kuolema: kenraali J. M. Nordenstam varakanslerina. Toukokuunjuhla 1848; Suomen lippu, Paciuksen Maamme , Cygnaeuksen puhe; Topeliuksen Suomen nimi . Uusi varakansleri ja ylioppilaat; Rein rehtorina; pahempia ikävyyksiä Snellman hakee filosofian professorinvirkaa; Aminoff saa sen; nuorison mieliala; naukujaiset; Snellman muuttaa Helsinkiin. Sikermä hallinto-toimenpiteitä: seppeleen huippu: sensuurikielto huhtik. 3 p:ltä 1850. Vänrikki Stoolin Tarinat ilmestyvät. Henkinen virkeys Helsingissä; kotiinpalaavia tiedemiehiä; kirjallisia iltamia. Kandidaattitutkinto ja maisterinvihkiäiset 1850.