Hemsöläiset: Kertomus saaristosta

E-text prepared by Anna Siren and Tapio Riikonen
Kertomus saaristosta
Kirj.
Ruotsin kielestä suomentanut
Arkadius
Helsingissä, Wentzel Hagelstam'in kustannuksella, 1895.
Haminassa, Kansankirjapainossa.
1. Karlsson alkaa palveluksensa ja huomataan huliviliksi. 2. Sunnuntailepoa ja sunnuntaitoimia; hyvä paimen ja kehnot lampaat; mäkikurpat saavat mitä tarvitsevat, ja renki saa kammarin. 3. Renki lyö valtin pöytään, pääsee yksinvaltiaaksi ja kärventää kukonpoikain siivet. 4. Häitä hankitaan ja naidaan emäntä — rahain vuoksi. 5. Kolmantena kuulutuspäivänä tapellaan, sitten mennään rippikirkkoon ja vietetään häitä, vaan morsiusvuoteelle ei sittenkään päästä. 6. Mielipiteet muuttuvat olojen mukaan; maanviljelys joutuu takapajulle, ja kaivosviljelys pääsee etukynteen. 7. Karlssonin unet toteutuvat; sifonjeeriä pidetään silmällä, mutta pesänsuorittaja tulee ja vetää viivan laskujen yli.
Ensimäinen luku.
Karlsson alkaa palveluksensa ja huomataan huliviliksi.
Hän tuli kuin tuulispää eräänä perjantaipäivänä huhtikuun keskitienoissa. Kiviruuska killui roikkuen remelihihnasta hänen kaulassaan. Lotta ja Liisa tulivat jataruuhella häntä noutamaan Dalarön laiturilta; mutta Karlsson luuli hiuksensa harmentuvan, ennen kuin päästäisiin lähtemään. Tyttöjen oli mentävä kauppamiehelle tervan ostoon ja apteekkiin ottamaan luuvoidetta porsaalle, sitten postiin kirjeitä kysymään, ja sitten Krookin Fiialle kukkoa lainaamaan. Ja nyt Karlsson, joka heti tahtoi päästä hyviin väliin, pyysi tytöt kestikievariin, missä juotti heille vehnäiskahvit. Kahviteltua tuli viimeinkin lähdetyksi. Tulokas tahtoi pitää perää, vaikka hän siihen ei ollenkaan pystynyt, hän kun ei ikittään ollut nähnyt venettä, jossa käytettiin raakapurjeita. Ja hän huusi, että tytöt nostaisivat keulapurjeen, jota ei ollut olemassakaan.
— Kuules, sinun veneesi vuotaa! huusi eräs luotsioppilas tuulen halki. Tuki reikä, Herran tähden! Ja kun Karlsson kumartui reikää tapailemaan, survaisi Liisa hänet syrjään, tarttuen melaan, ja airojen avulla Lotan onnistui saada ruuhi tuulen päälle jälleen, jotta se nyt pyyhki aika puhtia Aspön suulle.