Runous ja runouden muodot: Kirjoitelmia. Runoja.

Kirjoitelmia. Runoja.
Kirj.
B. F. GODENHJELM
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
1914.
SISÄLLYS: Esipuhe. Elämäkerta. Runous ja runouden muodot: Johdatus. Ensimmäinen kirja: Runous kuvausvoiman ja kansanhengen tuotteena. 1. Kuvausvoima yleensä. 2. Kuvausvoima kielen ja taruston muodostajana. 3. Kansanrunous ja taiderunous. 4, Kansojen ihanteet: Itämaan kansat. 5. Kreikkalaisten ihanne. 6. Roomalainen ihanne ja kristin-uskon alku. 7. Keskiajan ihanne. 8. Runouden kehitys uudennuksen ja uskonpuhdistuksen aikakaudella. 9. Espanjan runous ja tekoklassillisuus Ranskassa. 10. Saksan runous ja nykyaika. 11. Kansanhenki ja runous. 12. Kansojen vuorovaikutus. Toinen kirja: Runouden sisällys ja taidetavat. 1. Runouden tehtävä ja kauneus. 2. Ylevä kauneus ylimalkaan. 3. Traagillisuus. 4. Koomillisuus. 5. Taidetavat eli styylit. 6. Idealistinen ja karakteristinen taidetapa. 7. Luonto runouden aineena. 8. Yksityis-ihminen runoudessa. 9- Yhteiskunta, historia ja tarumaailma runouden aineena. 10. Ajatusrunous. Oikea tunnelma. Kolmas kirja: Ulkomuoto ja runouden lajit. 1. Kuvaannollisuus. 2. Sointuisuus. 3. Runouden lajit. 4. Kertomarunous yleensä. 5. Kertomarunouden lajit: eepos ja romaani. 6. Lyyrillinen runous. 7. Draama eli näytelmärunous. Kirjoitelmia: Mikä on suomalainen sivistys? Runoja: Suomen herääminen Juhlaruno Gezelius Rauhan oraita Syksyinen tarina Kaupin linna Myöhäinen palkinto Aleksanterin ja Roksanen häät Kuusen alla Elämän ehtoona Uskollinen Päivänpaistetta Armahan nukkuessa Nuoren tytön muistikirjaan Erin Murheen lapsi St. Justin pyhiinvaeltaja
Kun Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Suomalainen Tiedeakatemia sekä B.F. Godenhjelmin omaiset ovat ryhtyneet käsilläolevan teoksen Runous ja runouden muodot julkaisemiseen, olemme otaksuneet täyttävämme tekijän hiljaisen toiveen.
B.F. Godenhjelmin elämä oli uhrattu koulu-, oppikirja- ja sanakirjatyölle. Pieni osa siitä riitti niihin harrastuksiin, jotka kuitenkin olivat hänen ensimmäisiään ja ehkä sisimpiään — esteettisiin. Vain kesäloman aikoina tuo ahkera koulumies ja tunnollinen sanakirjantekijä arveli olevansa oikeutettu vetämään esiin laatikostaan pienellä, siistillä käsialalla tiheästi kirjoitettuja arkkeja, lueskelemaan ja korjaelemaan niitä sekä sitten jatkamaan kirjoittamistaan toisille yhtä tarkasti taitetuille. Se teos, joka näin hitaasti, vuosikymmenien kuluessa tehtynä, pyrki kohti valmistumistaan, oli Runous ja runouden muodot , yleistajuinen esitys runoutta koskevista kysymyksistä. Ihan valmiiksi se ei ennättänyt edes siksi, kun kuolema herpautti kirjoittajan käden. Lienee siis paikallaan lyhyt selonteko siitä, missä suhteessa tekijä oli aikonut sitä täydentää.