Persialaisia kirjeitä

E-text prepared by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
Kirj.
Suomentanut ja johdannon sekä selitykset kirjoittanut
J. V. Lehtonen
Hämeenlinnassa, Arvi A. Karisto Oy, 1919.
Jos tietäisin jotakin, joka olisi minulle hyödyksi, mutta perheelleni vahingoksi, karkottaisin sen mielestäni. Jos tietäisin jotakin hyödyllistä perheelleni, mutta joka ei olisi hyödyksi isänmaalleni, koettaisin unohtaa sen. Jos tietäisin jotakin hyödyllistä isänmaalleni, mutta joka olisi turmioksi Euroopalle tai joka olisi kyllä hyödyksi Euroopalle, mutta vahingoksi ihmiskunnalle, katsoisin sen omaksuessani tekeväni rikoksen. Nämä avartunutta yleisinhimillistä katsantokantaa todistavat ylevät sanat, jotka Persialaisten kirjeiden sepittäjä Charles de Secondat, La Brède'in ja Montesquieun parooni , piirsi muistivihkoonsa, luovat eteemme jalon, kaikista ahdasmielisistä ennakkoluuloista vapautuneen miehen kuvan ja kehottavat meitä tekemään sellaisen miehen lähempää tuttavuutta.
Tämän tuttavuuden kannalta ei ole välttämätöntä erikoisen laajalta perehtyä Montesquieun ulkonaisiin elämänvaiheisiin. Riittää kun tiedämme, että hän syntyi vanhaan virka- ja sota-aateliin kuuluvista vanhemmista 18 p. tammik. 1689 Bordeaux'n tienoilla, että hänen kumminaan oli linnaan sattumalta joutunut kerjäläinen, jotta tämä kummi koko hänen ikänsä muistuttaisi hänelle köyhien olevan hänen veljiänsä , että hän sai kasvatuksensa munkkien johtamassa laitoksessa, missä hän syvästi perehtyi Kreikan ja Rooman historiaan ja kirjallisuuteen, että hän v. 1714 pääsi Bordeaux'n parlamentin neuvokseksi ja kaksi vuotta myöhemmin, setänsä jälkeen, saman parlamentin puheenjohtajaksi. Edelleen on meidän otollista tietää, että hän v. 1715 osoitti uskonnollista suvaitsevaisuuttaan naimalla kalvinilaisuutta tunnustavan naisen, että hän tutki innokkaasti luonnontieteitä ja otti yhtä innokkaasti osaa hienon maailman huvituksiin, että hän myi piankin presidentinvirkansa ja muutti Pariisiin, että hänet valittiin Ranskan Akatemiaan vuoden 1728 alussa ja että hän samana vuonna lähti laajoille, yli kolme vuotta kestäville matkoille Euroopan eri maihin. Käytettyään enimmän osan aikaansa suurteoksensa, Lakien hengen , lopulliseen valmistamiseen, Montesquieu Pariisissa kuoli 10 p. helmik. 1755, 66 vuoden vanhana.