Ei sitä voi koskaan tietää

Produced by Tapio Riikonen
Kirj.
Bernard Shaw
Suom. Helmi Setälä
Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Otava 1909.
Hammaslääkärin työhuoneessa kauniina elokuun aamuna 1896. Se ei ole mikään tavallinen pieni lontoolainen huoneenpahainen, vaan hieno kalustettu huone, näköala merelle, suositulla kylpypaikalla. Operatsionituoli, jonka vieressä on kaasupumppu ja siihen kuuluva sylinteri, on huoneen keskustan ja nurkan välillä. Jos katsoo sisään huoneeseen yhdestä ikkunasta, joka on vastapäätä tuolia, niin näkyy tulisija keskellä vastakkaista seinää, sekä vasemmalla ovi. Uunin reunalla on kehyksessä lääkäridiploomi, uunin edessä lepotuoli, joka on päällystetty mustalla nahalla. Oikeassa nurkassa pieni tuoli ja pöytä, jolla on ruuvipihdit, työkaluja ja huhmari. Tämän pöydän lähellä on kapea kone, joka näyttää telineeseen kiinnitetyltä piiskalta, ja siinä on pedaali ja hyvin suuri pyörä. Samassa kun katselija huomaa sen olevankin hammasporan, käännähtää hän väristen vasemmalle ja näkee siellä vielä toisenkin ikkunan, jonka edessä seisoo kirjoituspöytä, sillä kirjoituspöytä-almanakka ja pöydän edessä tuoli. Kirjoituspöydän vieressä oven puolella seisoo nahalla päällystetty sohva. Vastakkaisen, oikeanpuolisen seinän täyttää melkein kokonaan pitkä kirjahylly. Operatsionituoli on aivan edessä, työkalukaappi vieressä. Saattaa huomata, että ammattiin kuuluva osa sisustusta on aivan uusi. Samalla pistää myös silmään, että tapetit ja niiden maljakko- ja kukkakiehkuramallit, jotka todistavat hautajaisurakoitsijan makua, matto ja sen säännölliset, kaalinpääntapaiset kukkakimput, lasikruunu ja lasiprismat, siniset, keltareunaiset kynttiläjalat uuninreunalla, niiden välissä pöytäkello lasikuvun alla, (sen tarpeettomuutta todistaa halpa amerikkalainen kello sen vieressä, osoittaen kahtatoista) ja musta marmorinen uuni, joka näyttää ikäänkuin perhehaudalta, että kaikki nuo yhdessä viittaavat siihen kauppahenkiseen arvokkaisuuteen, joka oli ominainen kuningatar Viktorian hallitusajan alku-ajalle, rahavallan uskoon, raamatun fetishipalvelukseen, helvetinpelkoon, joka on alituisessa taistelussa köyhyydenpelon kanssa, vaistomaiseen inhoon, jonka taiteen, rakkauden ja roomalaiskatolisen uskonnon intohimoinen luonne on omiaan herättämään, ja yleensä rahavallan ensimäisiin hedelmiin teollisuusvallankumouksen ensi asteilla.