Syrjästäkatsojan tarina

E-text prepared by Johanna Kankaanpää and Tapio Riikonen
Kirj.
Charlotte Bronté
WSOY, Porvoo, 1921.
I. Bretton. II. Pauliina. III. Leikkitoverit. IV. Neiti Marchmont. V. Lehti kääntyy. VI. Lontoo. VII. Villette. VIII. Madame Beck. IX. Isidore. X. Tohtori John. XI. Ovenvartijattaren komero. XII. Lipas. XIII. Aivastus sopimattomalla hetkellä. XIV. Juhla. XV. Pitkä loma. XVI. Kauan kauan sitten . XVII. La Terrasse. XVIII. Me riitelemme. XIX. Kleopatra. XX. Konsertti. XXI. Vastavaikutusta. XXII. Kirje. XXIII. Vashti. XXIV. Herra de Bassompierre. XXV. Pikku kreivitär. XXVI. Eräs hautaus. XXVII. Hotelli Crecy. XXVIII. Kellonvitjat. XXIX. Monsieur'n syntymäpäivä. XXX. Herra Paul. XXXI. Metsänneito. XXXII. Ensimmäinen kirje. XXXIII. Herra Paul täyttää lupauksensa. XXXIV. Malevola. XXXV. Veljeyttä. XXXVI. Eripuraisuuden omena. XXXVII. Päivänpaistetta. XXXVIII. Pilviä. XXXIX. Vanha ja uusi tuttavuus. XL. Onnellinen pari. XLI. Faubourg Clotilde. XLII. Loppu.
Kummitätini asuntona oli kaunis talo siistissä vanhassa Brettonin kaupungissa. Hänen miehensä esi-isät olivat asuneet siellä jo sukupolvien ajan, ja heidän ikivanha nimensä oli sama kuin kaupungin — Bretton of Bretton. En tiedä oliko se sattuma vai oliko joku kaukainen suvun jäsen ollut kyllin arvokas antaakseen oman nimensä kotipaikalleen.
Tyttö vuosinani kävin Brettonissa noin pari kertaa vuodessa, ja se oli minulle mieluinen matka. Pidin talosta ja varsinkin sen asujaimista. Avarat rauhalliset huoneet, hyvin sijoitetut huonekalut, suuret kirkkaat ikkunat, parvekkeelta näköala kauniille vanhanaikaiselle kadulle, jossa aina näytti olevan sunnuntai ja juhlapäivä — kaikki tämä miellytti minua.
Talossa missä asuu vain aikuisia, joutuu lapsi yleensä keskipisteeksi, ja niinpä rouva Bretton kiinnitti omalla hiljaisella tavallaan minuun paljon huomiota. Hän oli jäänyt leskeksi yhden pojan äitinä jo ennen kuin minä hänet tunsin; hänen miehensä, lääkäri, oli kuollut hänen ollessaan vielä nuori ja kaunis nainen.