Kaukaasialainen tanssijatar

Kirj.
J. A. de Gobineau
Ranskankielestä suomentanut
Aarne Anttila
Kolmen markan romaaneja 8.
Hämeenlinnassa, Arvi A. Karisto Oy, 1921.
J.A. de Gobineau I. Madame Marronin hotellissa II. Orjakauppa-yhtiö III. Kaimakamin morsian IV. Kuvernöörin luona V. Tataarien kunnia VI. Tanssijattaren kohtalo
J.A. de Gobineau
Joseph Arthur De Gobineau , kreivi, valtiomies ja kirjailija, syntyi heinäkuun 14 päivänä 1816 Ville-d'Avrayssa Pariisin lähistöllä. Hän aloitti julkisen valtiomies-uransa ulkoasiainministeri Tocquevillen kabinettipäällikkönä. Sen jälkeen hän toimi lähetystön sihteerinä Bernissä, Hannoverissa, Frankfurtissa. V. 1855 hänet määrättiin Ranskan lähetystöön Persiaan, sitten keisarilliseksi komisarioksi Ranskan kalastuslaitokseen Newfoundlandiin; sieltä hän palasi vielä Persiaan, siirrettiin lähettilääksi Ateenaan, sitten Rio de Janeiroon ja lopuksi Tukholmaan, josta toimesta sai eron v. 1877. Gobineau kuoli 1882.
Tämä kiertolais -elämä ei suinkaan ole ollut vailla merkitystä Gobineaun kirjalliselle tuotannolle. Matkoillaan hän hankki omakohtaisilla huomioilla aineksia kansatieteellisiin ja rotufilosofisiin teoksiinsa: Essai sur l’inégalité des races humaines (Tutkimus ihmisrotujen erilaisuudesta, 1853-55), Religions et les Philosophies dans l'Asie centrale (Keski-Aasian uskonnot ja filosofiat, ilm. 1865) ja La Renaissance (Uudennus, 1873), jotka varsinaisesti ovat perustaneet hänen maineensa.
Gobineau ja hänen — varsinkin Saksassa kannatusta saavuttanut oppisuuntansa, gobinismi , lähtevät musta-, kelta- ja valkoihoisten alkuperäisestä ja jyrkästä rotueroavaisuudesta. Näistä ovat viimemainitut, arjalaiset, ehdottomasti korkeimmalla. Kansainvaellukset ja sekoitus ovat muunnelleet puhdasta tyyppiä, mutta germaaneissa virtaa arjalainen veri jotenkin puhtaana ja Pohjolassa tapaa tämän valiorodun kaikkein jaloimmat edustajat. Germaaneilla on vielä loistava historiallinen tehtävä ja tulevaisuus edessään. Yhteiskunnallisesti on gobinismi ylimysmielinen ja juutalaisvastainen, taiteellisesti se on sukua Wagnerin ja Nietzschen ajatustavalle ja teorioille.