Nuori Venäjä

Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
Kirj.
D. Gusjev-Orenburgski
Suomentanut
Ilmari Calamnius-Kianto
Porvoossa, Werner Söderström Osakeyhtiö, 1906.
Vainottuina teidän olla tulee isienne maassa. Lastenne synnyinseutua tulee teidän rakastaa.
F. Nietzsche .
Alkuperäinen teos pyhitetty
Maksim Gorjkille .
Neljännes-vuosisataa sitten pidettiin Shitnitskin kihlakuntaa Staromirskin läänin rikkaimpana alueena. Kihlakunnan pääkaupunki Shitnitsa, jota vilja-aitat renkaana ympäröitsivät ja jossa yötä-päivää kaadeltiin ja ammenneltiin jyviä, muistutti näöltään ainaisia markkinoita, joiden hälinä kantautui yli likaisten katujen, yli kuhisevan sataman ja yli vienosti väreilevän, sileän joenpoukaman, mikä kihisi täynnänsä lotjia, hinaajahöyryjä, kansiniekkoja ja parkkilaivoja. Tuo katujen rapa näytti kultaiselta ravalta, sillä niin sakeasti oli siihen varissut jyviä sekaan. Senpätähden muistutti koko kaupunki näöltään äärettömän avaraa lintuhuonetta, jossa kyyhkysparvet, ikäänkuin kaikki hävittävät heinäsirkkapilvet liitelivät ilmassa, kilvan jakaen runsaan saaliinsa kanojen, varpusten ja naakkojen kanssa. Lähi- ja kaukokylien talonpojat tekivät kaupungin vilkkaannäköiseksi aivan kuin siellä olisi vietetty lakkaamatonta juhlaa. Jo kaukaa tunsi paikkakuntalainen talonpojat heidän puvustaan, puheestaan, hevosvaljaistaan, ja erikoisesta käytöksestään.
— Kas tuossa tulevat savidofkalaiset! — puheli hän mennen portille, jota seppelöi heinäkimppu: — kylläpä ne äänekkäästi kokkapuheitaan laskettelevat… Se on rikasta väkeä! Pöksät heillä vain ovat viheliännäköiset, vaikka pönäkkämahaiset nekin!