Mahtran sota

E-text prepared by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
Kirj.
Viron kielestä suomentanut
Lilli Rainio
Jyväskylässä, K. J. Gummerus Osakeyhtiö, 1908.
Esipuhe.
Ensiksi tahdon lausua lukijalle muutaman sanan teokseni selitykseksi.
Teoksessani olen tahtonut antaa kuvauksen niin sanotusta Mahtran sodasta, se on, niistä talonpoikaisrauhattomuuksista, joitten pääpaikaksi keväällä 1858 Mahtran kunta Juurun pitäjässä Harjunmaalla joutui ja jotka 2 p. kesäkuuta Mahtran moisiossa paisuivat veriseksi sodaksi, josta noin 60 talonpoikaa vihdoin joutui kovan rangaistuksen alaiseksi ja siitä sai surmansa.
Olen nämä tapaukset valinnut kertomukseni taustaksi ja koittanut ne esittää niin asiallisina ja aikansa mukaisina kuin mahdollista. Mutta päämaalini on kuitenkin ollut toinen, olen heikkoin voimaini mukaan tahtonut antaa yleisen kuvan Räävelin ympäristön oloista työorjuuden loppuajoilta. Sentähden ei kertomukseni tarkota ainoastaan Mahtraa ja niitä seikkoja, jotka Mahtran rauhattomuuksien kautta ovat jälkimaailmalle tulleet tunnetuiksi, vaan olen muitakin sen aikuisia tapauksia ja henkilöitä vapaasti liittänyt kertomukseni yhteyteen, enkä ole kaikkia henkilöitä ja paikkoja maininnut omalla nimellään.
Kertomukseni henkilöt voidaan jakaa kolmeen ryhmään. 1) ne, jotka nimitän oikealla nimellään, kuvailen kuinka he todenmukaisesti ovat Mahtran surunäytelmässä osallisina olleet, 2) ne, joiden nimet olen muuttanut taikka joiden elämää olen vapaasti kuvannut, ja 3) ne, joiden luonteet kertomukseni eläväksi tekemiseksi ovat kokonaan mielikuvitukseni luomia, vaikka tosin tähän olen niin paljon kuin mahdollista koittanut saada eläviä esikuvia.
Ihmisten ja palkkain nimiä on täytynyt muuttaa, koska moni kuvatuista henkilöistä vielä elää, taikka elävät heidän jälkeläisensä. Mutta kertomuksessa voi kuitenkin esiintyä yhtä ja toista, joka heille ei ole mielenmukaista. Olen jättänyt nimet muuttamatta, kun ei mielestäni kertomuksessa ole ollut mitään yksityisiä henkilöitä loukkaavaa.