Kolme miestä matkalla / Kertomus Juhanin, Tuomaan ja Simeonin pikaretkestä pyramiideille

Kertomus Juhanin, Tuomaan ja Simeonin pikaretkestä pyramiideille
Kirj.
Helsingissä,
Kustannusosakeyhtiö Kirja,
1921.
Matkatovereilleni Juhanille ja Tuomaalle omistan tämän kirjan.
Simeoni.
I. Lähtö Helsingistä. — Pikku huomioita ravintolavaunussa. — Kotimaalle hyvästi ja kiitos. II. Mieluinen hämmästys. — Huolestunut ruotsalainen ja huoleton englantilainen. — Harun al Rashid, Giajar ja Mesrur. III. Ruusu ja kukkanen. — Skandinaavista ruokakulttuuria. — Silmäys jäiselle ulapalle. — Ahvenanmaan asia ratkaistu. IV. Vanhan Ruotsin tunnelmia. — Kevät-aamu Tukholmassa. — Eräs kulttuuritutkimuksen haara. — Aamiainen Oopperakellarilla. V. Timanttien punnitsemista ja suomalaisten nimien lausumista Turkin konsulaatissa. — Pikku kokemuksia ruotsalaisista. — Hänen Majesteettinsa seurassa eteenpäin. VI. Liikunnon mysterio. — Aamuisia näkyjä Etelä-Ruotsissa. — Skånen peltoja. VII. Politiikkaa ja murkinapakinaa. — Rügenin liitukallioita. — Sassnitzin tunnelmia ja temppeleiden torneja. VIII. Tyynen elämän ylistyslaulua. — Saksan varallisuus ja nousukyky. — Suomalaisten suhteet saksalaisiin. — Eräs, joka aikoi äänestää puolalaisia. IX. Suomen ja eräiden muiden valtakuntain lähetystöissä Berlinissä. — Aamiainen Kempinskissä ja kuinka muuan nuori pari sitä söi. — Museoissa käynnit. X. Pakinaa ja huomioita metsistä ja pelloista. — Saksin vuorimaassa. — Tutuhkossa ilmapiirissä. — Viini- ja humalaviljelyksiä. XI. Pragin hajuja ja ihmisiä. — Tshekkiläisten uusi suojeluspyhimys ja heidän kielikiihkonsa. — Pikkuhuomioita. — Vanha synagoga ja sirunen historiaa. — Kolme omituista edeskäypää. XII. Passikokemuksia. — Tuntematon Suomi. — Tshekkiläisessä kirjakaupassa. — Narodny Listy'n toimituksessa. — Tshekkiläisessä pankissa. XIII. Gulliverit ja Lilliputit. — Itävallan tulli. — Masennuksen valtakunta. — Suuret rahalaukut. — Yötunnelma Wieniin tullessa. XIV. Päivä Wienissä. — Herr Fiaker. — Rahaa paaleittain. — Yleinen elämän ilme. — Bella gerant alii. — Elintarvepulia ja hintoja. — Ravintolamoraalia. — Juoppouden harvinaisuus. — Pyhän Tapanin tuomiokirkko ja goottilainen kirkkotyyli. — Gretchenin rukous. XV. Matka Buda-Pestiin. — Unkarin kieltä ja unkarilaista matkaseuraa. — Klári de Pap, hänen veljensä ja juutalainen kulassi. — Unkarilaisten onnettomuus. — Näkyjä Unkarin tasangolta. — Velvollisuudentuntoinen junailija. — Balaton-järvi. — Ystävällisiä neuvoja. XVI. Ilta Hungaria-hotellissa. — Yleisön upeus. — Mustalaissoittokunta, sen kokoonpano ja soitto. — Tokaji Szamorodni-viini ja sen synty. — Tonava tähtien valossa. XVII. Suomalaisten suosiminen. — Hunyadi Janos ja unkarilaisten maailmanhistoriallinen suurtyö. — Budan vanhoja taloja. — Kruunauskirkko. — Unkarilaisten malja. XVIII. Matka Szegediin. — Unkarin maisemia ja unkarilaista seuraa sekä keskustelun aiheita nykyhetkellä. — Rajakansain Europalle tekemä palvelus. — Uusi Itävalta-Unkari. — Paprikaa kuivataan. XIX. Szegedissä. — Paikkakuntien erikoishajut, paprikan ja valkosipulin yhteiskatku, paprikaguljashi ja salamit — Kävelyä kaupungin puistossa. — Ravintolaelämää ja korttipeliä. — Lausunto mustalaisista. XX. Szegedin torilla. — Unkarilaisia emäntiä ja maalaistavaroita. — Matka Szabadkaan. — Serbialaisten puuhia. — Szabadka, Jugoslavian suurin kaupunki. — Käynti saunassa ja rikkaan lesken hautajaiset. XXI. Matka Belgradiin ja serbialaista matkaseuraa. — Vanhan rouvan puheliaisuus ja kohteliaisuus. — Serbialaisten loistavat ominaisuudet ja jalot periaatteet. — Serbialaisten arvostelu unkarilaisista ja turkkilaisista. — öisiä matkatunnelmia. — Kuningas Pietari. XXII. Tulo Belgradiin, passitarkastus ja valittava kantaja. — Ensimmäisiä kokemuksia kaduilla. — Tunnustus hotellien portinvartijoille. — Kuinka paikat Belgradin-Konstantinopolin pikajunaan hankitaan. — Näkyjä kaduilla ja arveluja sivistystasosta. XXIII. Kun Simplon-expressiä odotettiin. — Hotellin portieri Jugoslavian tulevaisuudesta. — Kissannaukujaiset ja näkyjä asemalla. — Bulgarialainen runoilija ja expressin vaunupoika. — Pikajunan yleisöä ja sen elämää. — Mr. Rowleigh. XXIV. Moravan laakso. — Maanviljelysnäkyjä ja pajupuita, Maritsan laakson nähtävyyksiä. — Ensimmäisiä tukkilaistunnelmia. — Tulo Konstantinopoliin. XXV. Herra Jacques Bennado. — Kiihkeä ja äänekäs katuelämä. — Katukaupustelu ja huutoreklaami, kantajat. — Galatan silta ja näköalat sieltä; eri ihmistyyppejä. — Turkkilaisnaiset. — Turkkilaisten esiintyminen ja heidän tyyneytensä. — Sulttaanin äidin moskea . — Huomioita Stambulista. XXVI. Sofian kirkko. — Vaikutus ulkoapäin. — Kupoolijärjestelmän tarkoitus ja pyhäkön sisustavaikutus. — Justinianuksen ja Teodoran aika, ja kuinka temppeli rakennettiin. — Mohammed Valloittajan verisen käden merkki. — Hikoavapylväs. — Hippodromi, siniset ja vihreät , Nikakapina, ja Teodoran uljuus. — Delfoin kolmijalka. — Teodosiuksen obeliski. XXVII. Uponnut palatsi . — Melanderin historian pätevyys. — Anatolisch-selbstverständlich! — Jumalallisen rauhan kirkko janitsharimuseona; näiden historiaa. — Aimée Dubuc de Rivery'n harvinainen kohtalo. — Montako janitshaaria voi päivässä hirttää kahteen puuhun? XXVIII. Turkkilainen kahvi ja kuinka sitä valmistetaan. — Therapian kaupunki ja veneretki Bosporolla. — Rumeli Hissar. — Katuelämää Perassa myöhään illalla. XXIX. Ententen sotilaat. — Venäläiset pakolaiset ja heidän kurjuutensa. — Avustuspuuhat ja säälin turtuminen. — Moskovia-ravintola ja sen tarjoilijattaret. — Kumoon ajanut troikka ja uudet ruhtinaat. XXX. Turkkilaisten taide. — Egyptiläinen ja Suuri basaari. — Kreikkalaisen kauppiaan luona. XXXI. Turkkilaisten asuinrakennukset. — Sulttaanin ellntarvelaki. — Lampaanliha. — Ajurit. — Konstantinopolin vanhat muurit. Jedi Kulé eli Seitsemän tornia , Kultainen portti ja Turkin keisarin kuva , vankikopit ja verikaivo , Top Kapu eli Tykkiportti ja Konstantinopolin valloitus. — Kahrié-moskea ja sen vanha pappi. — Mohammed III:n hauta. XXXII. Käynti Kultaisella sarvella. — Wrangelin laivasto. — Vanha turkkilainen upseeri ja hänen mielipiteensä kreikkalaisista. — Turkkilainen sotilas. — Piastereitten voima ja hra Bennadon viimeiset palvelukset. — Lähtömeteli laiturilla. — Iperohi-laivan matkustajat. — Dardanellit ja Gallipoli. XXXIII. Tenedos-saari. — Keskustelua kreikattaren kanssa. — Politikoivia kreikkalaisia. — Lesbos ja Mytilinin idyllejä. — Viimeinen mohikaani. — Musiikkia Sapphon ja Erinnan haudalla. XXXIV. Smyrnan satamassa. — Maihin pääsy kielletty. — Kreikkalaiset lähtevät rintamalle. — Chios ja Kapudan pasha. — Matkustava italialainen. — Tutkimus meritaudista. XXXV. Pireuksessa. — Klassillisen nimistön käyttöä. — Ensi vaikutelma Atenasta. — Tulo Akropoliille. — Parthenonin tyylin perusajatus. — Akropolis nykyhetkellä ja sen hävityksen vaiheita. — Akropoliin tunnelma. XXXVI. Olympeion ja katkenneet pilarit. — Lähtö Ismene-laivalle ja odotus siellä. — Abessiniaan matkustavat saksalaiset vapaaherrat, romanialainen rouvashenkilö, amerikalaiset missit, Indian kreikkalainen y.m. — yhteensä yksitoista kansallisuutta. — Vähän jumalaton protesti . XXXVII. Illanviettoa kansainvälisessä seurassa ja tyyppejä siitä. — Ahkera puuseppä. — Onneton lapsi. — Vihdoinkin merelle. XXXVIII. Kretan saarella. — Chanian tasanko ja kaupunki sekä pikkunäkyjä sieltä. — Kretalaisia kansantansseja. — Romaniatar ja leijonanmetsästäjät törmäävät yhteen. — Isänmaallinen juhlahetki. — Etevä ravintoloitsija. XXXIX. Mielipiteemme kreikkalaisista. — Kreikkalaisia patriootteja. — Kuvaus hinduista ja japanilaisista. — Afrikan ranta. — Valaistuksen väri ja räikeys. — Aleksandrian satama ja maihinnoususeikkailuja. XL. Hotelli. — Maa, jossa ei tarvitse pelätä sadetta. — Katuelämää arabialaiskortteleissa. — Hautajaiset. — Serapeum, Pompejuksen pylväs ja katakombit. — Kirkkoisä Kyrillus. — Egyptin pumpuli. — Häät. — Mehemed Ali. — Pääskyset. — Kuningaspalmu. — Eläintarha ja peipposet. — Englantilaisviha. XLI. Egyptiläisessä laulukahvilassa. — Orkesteri, laulajatar, kappaleen esitys ja yleisö. XLII. Egyptiläisnaisen huntu. — Ovatko egyptiläiset erikoista kansaa ? — Europalaisia liikemiehiä. — Matka Kairoon, huomioita kastelulaitoksista, viljelyksistä ja kylistä. XLIII. Tie pyramiideille. — Elämän ja kuoleman vastakohta. — Keopsin pyramiidi. — Elämän arkipäiväisyys beduinin ja kameelin edustamana. — Sfinksi. — Hyvästit kuoleman kentälle. XLIV. Kairo ja päivä siellä. — Troopillista kasvullisuutta. — Kairon museo, Ramses II:n ja muiden faraoiden muumiot. — Basaari, naisten lihavuusryyti, parfyymi ja ambrasavukkeet. — Egyptin naiset, monivaimoisuus. — Salaperäisiä viittauksia. — Muhamettilaisia ylioppilaita. XLV. Kana, varis, harakka, varpunen, lammas, sika, aasi ja hevonen. — Eläinrääkkäys ja tunteettomuus etelämaissa. — Erilaisia pukumuotoja. — Hampaitten kulta. — Muodin mukaiset silmälasit. XLVI. Brindisi. — Apulian viljelyksiä. — Apenninien poikki räntäsateella, vuoristonäkyjä. — Solernon lahti. — Napoli. — Käynti Pompejissa ja kuvitelma sen hävityksestä. — Santa Lucia . XLVII. Napolista Romaan. — Pietarin kirkko. — Paavalin kirkko. — San Pietro di Vincoli ja Michel Angelon Moses . — Santa Maria della Vittoria ja Berninin Pyhä Teresa . — Vatikaanissa. — Sikstiniläinen kappeli. — Forum Romanum. — Colosseum. — Katakombit. — Kaksi kallisarvoista Roman hautaa. XLVIII. Makaroonin syöntiä: — Rautatiematka Rivieralla. — Thomas Cook & C:o. — Englannittaria. — Marseille. — Cette. — Narbonne. — Tie pystyyn Cerebièressä. — Perpignan. — Saksankielen harrastusta. — Parisiin. XLIX. Tanssiva Europa. L. Mona Lisa. — Lasten leikkiä. — Naisten paratiisi. — Kulttuuri . — Toivotus Ranskalle. LI. Vihan valta Europassa. — Kölnin tuomiokirkko. — Saksalainen humoristi . — Vihdoinkin kotona.