Kallio ja meri

ynnä muita runoja
Kirj.
Porvoossa, Werner Söderström Osakeyhtiö, 1924
Kallio ja meri.
Ma valkoportista käyn kirkkomaalle. Luostaritarina. Balladi. Satu. Laulu kauniist huovista ja herttuan tyttärestä. Lukittu linna. Unen venhe.
Maaliskuu. Esikevät. Sinulle. Sininen taika. Kevätesikot. Alli. Mennyt. Itkevä lintu.
Myrsky. Danse macabre. Berberis. Lokakuu. Laulu syksyisestä ikävästä. Rococo. Hiilipiirros. Vieras. Suohauta.
Keväthymni. Onni. Me kaksi valkoista lintua. Helluntaikellot. Valkea päivä. Vihreä humala kukkii. Pilvinen päivä. Orjanruusu. Schumannin »Träumerei». Dolce far niente.
Oceania. Fantasia. Myrkkyliljat. Mustanpunainen melankolia. Odaliski. Loti Aziyadelle. Keväiset arot. Laulu kitaran säestyksellä. Rakkaus. Yö. Kohtalo. Virta. Kuu.
Oi meri lausu, mistä sa kummat laulus sait! Ma kateisena seison ja rintani on vait. Sun kuohus nousee, vaipuu ja hyrskyin vaahtoaa, on vihreen aaltos pärske niin villin ihanaa!
Vuostuhannet jo lienen sun ääntäs kuunnellut, ja hamaan sisimpääni on tuska juurtunut. Ah, tuhat vuotta turhaan mun hehkui sydämein: ei kova gneissi järky, ei murru mykkyytein.
Oi metri, koska sulle saan laulaa lauluni? Jo pakahduttaa kaipuu mun paasirintani! Oi meri, mistä laulun sa syntysanat sait? Vuosmiljoonat ma varton mut rintani on vait.