Schönberg-Cotta perheen aikakirjat / Luonne- ja tapakuvaelma uskonpuhdistuksen ajoilta

Produced by Tapio Riikonen
Luonne- ja tapakuvaelma uskonpuhdistuksen ajoilta
Kirj.
Englannin kielestä suomentanut Waldemar Churberg
Helsingissä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa. 1877.
I. Elsan kertomus II. Otteita Fredrikin aikakirjasta III. Elsan aikakirja IV. Otteita Fredrikin aikakirjasta V. Elsan aikakirja VI. Fredrikin kertomus VII. Elsan kertomus VIII. Fritzin kertomus IX. Elsan kertomus X. Fritzin kertomus XI. Evan kertomus XII. Elsan kertomus XIII. Evan kertomus XIV. Elsan kertomus XV. Fritzin kertomus XVI. Elsan kertomus XVII. Evan kertomus XVIII. Theklan kertomus XIX. Fritzin kertomus XX. Theklan kertomus XXI. Evan kertomus XXII. Elsan kertomus XXIII. Atlantin kertomus XXIV. Evan kertomus XXV. Theklan kertomus XXVI. Fritzin kertomus XXVII. Evan kertomus XXVIII. Elsan kertomus XXIX. Evan kertomus XXX. Elsan kertomus XXXI. Theklan kertomus XXXII. Elsan kertomus XXXIII. Theklan kertomus XXXIV. Äidin kertomus XXXV. Evan Agnesin kertomus XXXVI. Theklan kertomus XXXVII. Fritzin kertomus XXXVIII. Elsan kertomus
Ne näitten aikakirjojen osat, jotka koskevat Lutheriin Melancthoniin, Sachsin Fredrikiin ja muihin historiallisiin henkilöihin, saavat todistuksensa seuraavista teoksista: Lutberin Tischreden ; Lutherin Briefe, Sendschreiben und Bedenken , ulosantanut de Wette; Geist und Luthers Schriften ulosantaneet F. W. Lomler, C. T. Lucius, T:ri Ruft, L. Sackreuter ja T:ri Ernst Zimmermann; Tutschmann'in Friedrich der Weise ; Uskonpuhdistuksen Historia Rankelta ja D'Aubigné'lta; ynnä muut historialliset teokset.
Alkuteoksen ilmoitus .
Suomennoksessa löytyvät runomittaiset paikat on Filosofian Maisteri P. Cajander suosiollisesti kääntänyt.
Suomentaja .
Elsan kertomus.
Fredrik tahtoo, että minä kirjoitan elämäni aikakirjan. Fredrik on minun vanhin veljeni. Minä olen kuusitoista- ja hän seitsemäntoista-vuotinen, ja minun on aina ollut tapa tehdä, mitä hän tahtoo; ja sentähden teen nytkin niin, vaikka tämä tuuma tuntuu minusta varsin kummalliselta. Fredrikin on hyvin helppo kirjoittaa aikakirjoja taikka mitä tahansa, sillä hänellä on ajatuksia. Mutta minulla on niin vähän ajatuksia, minä voin vaan kirjoittaa, mitä näen ja kuulen ihmisistä ja asioista. Eikä siitä ole tosiaankaan paljon kirjoittamista, sillä meillä käy aina kaikki asiat jokseenkin samaa menoa. Ihmiset ympärilläni ovat samat kuin olen tuntenut siitä asti, kuin olin pikkuinen lapsi, eikä esineetkään ole suuresti muuttuneet; se vaan, että väki on karttunut, sillä kodissamme on nyt niin monta vähäistä lasta, ja esineet näyttävät minusta hupenevan, kun ei isäni käy rikkaammaksi, vaan on useampia, joita hänen tulee vaatettaa ja elättää. Kuitenkin aion koettaa, koska Fritz pyytää; semminkin kuin läkki ja paperi ovat ne molemmat tavarat, joita meillä on yltäkyllin, koska isäni on kirjan-painaja.