Silkkilaiva: Kertomus

Kertomus
Kirj.
Porvoossa, Werner Söderström Osakeyhtiö, 1922.
I. Anna Marja. II. Vanhoja papereita. III. Hampuria. IV. Juudaksen epistola. V. Havukkavuoren ukko. VI. Laskiainen kirkkotarhassa. VII. Kosinta. VIII. Piki-Juosepin onnellinen laivarikko. IX. Saaren uusi puoti. X. Ylös herraa vastaan tuuliin. XI. Anna-Marjan tuho. XII. Hullu-Juoseppi. XIII. Sameli ja Havukanvuoren ukko. XIV. Jauhokuli rannalla. XV. Piki-Juosepin loppu.
I luku.
Laivan nimi ei alunperin ollut Silkkilaiva , vaan Anna Marja .
Vasta kuoltuaan sai se nimen Silkkilaiva .
Niinhän muuttuvat kaikkien tuhoutuneiden laivojen nimet. — Turskalaiva , Talilaiva , Vaskilaiva , Nahkalaiva ja monet muut ovat veistämöiltä lähteneet toisen nimisinä.
Saarelaiset eivät uskalla käyttää näitä laivavainajien oikeita nimiä, sillä muuten ne kummittelisivat ja olisivat elävien laivojen ja saarelaisten alinomaisena kauhuna ja tuottaisivat paljo onnettomuutta.
Kummittelevathan niistä monet nytkin, mitä sitte jos niitä kutsuttaisiin omilla nimillään!
Yhdenkö kerran sitä on kuultu, kuinka niiden miehet pimeinä ja sumuisina myrskyävinä syysöinä nousevat maihin ja tekevät jos mitä!
Silkkilaiva on niistä pahin.