Matkamies: Runoja

Produced by Tapio Riikonen
Runoja
Kirj.
WSOY, Porvoo, 1915.
Matkamies. Äidilleni. Kotona käymässä. 1. … nos mutamur. 2. Keskiyön kaupunki. Vanha tarina. Hautapaikka. Mies. Suora sana. Tornionjoen tuolta puolen. 1. Sammuva suku. 2. Vanha Viippa. 3. Marja Johanna. 4. Vaaran vanhus. 5. Mökkiläinen. Kansanlaululle. Nukkuva kaupunki. Näyttelijät. Don Juan. 1. Satulinnan edustalla. 2. Romeo. La comtesse. Sinä yksi ainut… Antaisin, jos voisin…
Suvinen saari. Huomenhetki. Kaiutar. Korkein hetki. Heinäkuu. Elokuu. Soutajaneito. Kuutamolauluja. 1. Helskyvät Kuuttaren kangaspuut. 2. Oi kumma kuulakkuus!
Kohti erämaata. Ovat mullekin huulet hymyilleet. Yksinäisyys. Nuoruuteni laulu. Miksi? Kehruulaulu. Yhä yksinäisemmiksi käyvät illat.
Matkamies.
Kulkija harhaavainen elämän taipaleen, vento ja muukalainen minne mä ikään meen. Outona omaisille, vieraana vierahille ylpeenä yksin kulkee tällainen matkamies, kunnes hän silmät sulkee. Missä? — Sen Herra ties!
Turhaan hän tuttua tupaa joskus etsinyt on, turhaan toivonut lupaa astua joukkohon: katsehet karsaat hääsi — kiitti kun pilkatta pääsi laumasta loitommaksi. Tällainen matkamies pyrkiskö kuokkijaksi? Tottapa arvonsa ties!
Äidilleni.
Minä muistan sen päivän, kun luotasi lähdin: kevättuulet mun pullisti purjettain, oli viirini kirjailtu toivojen tähdin, ilo uusi mun lainehti rinnassain.