Lemmentaistelu: 4-näytöksinen unkarilainen näytelmä

4-näytöksinen unkarilainen näytelmä lauluineen ja tansseineen
M. Jókain Keltaruusu nimisen kertomuksen mukaan kirjoittanut
Felix Borg
Helsingissä, Edistysseurojen Kustannus-Oy, 1922.
Decsi Sándor , hevospaimen. Lacza Ferenc , karjapaimen. Krouvari , Hortobágyin ravintolassa. Rózsa , hänen ottotyttärensä. Pelikán Samuel , tilanomistaja. Kádár Mikael , hevoskauppias. Lääkäri . Kyläntuomari . Tallimestari . Taidemaalari . Porvari . Komisaario . Isäntäpaimen . Räätälimestari . Suutarimestari . Pundorin emäntä . Csikmákin emäntä . Marfa , miustalaiseukko. Kärripoika . Mies . Vaimo . Poika . Ensimäinen hevoskauppias . Toinen hevoskauppias . Santarmi . Hevoskauppiaita ja talonpoikaiskansaa.
Tapahtumapaikka: 1:nen, 3:s ja 4:s näytös piha Hortobágyin ravintolan edustalla; 2:nen ravintolan vierashuone.
Näyttämö: Hortobágyin ravintolan edusta. Oikealla tiilikivirakennus pärekattoineen ja seinän vierillä kasvavine köynnöskasveineen. Rakennuksessa ovi portaineen ja siitä oikealle ikkuna luukkuineen. Ikkunan alla kukoistava ruusupensas. Vasemmalla puita ja perällä vajarakennus. Hieman keskustasta vasempaan jykevä puu, jonka alla pöytä tuoleineen. Taustassa pustamaisema. Aitaa ei ole. Vasen ja oikea katsojasta.
(Varhainen aamu ennen auringon nousua. Ravintolan ikkuna on valaistu. Esiripun noustessa kuuluu ravintolasta laulua.)
LAULU N:o 1.
(Laulun aikana kuuluu kaksi kukonkiekausta ja vieno punerrus ilmestyy taivaanrannalle.)
Kärripoika : (Tulee vajasta haukotellen.) Hoh hoo!… Kukko pakana kun herätti… (Hieroo silmiään.) Mikä vietävä siellä silmissä pistelee? Heinänkorretko, vai?… (Venytteleikse.) Oh hoo!… Kuinkahan varhainen jo on? (Tulee alemmaksi ja huomaa valaistuksen ikkunassa.) Pyhä Maria! Kaupungin herrat istuvat yhä vielä samoilla paikoilla kuin illalla… huuhtovat kurkkujaan viinillä… ja… (Kurkistaa tarkemmin ikkunasta)… ja pistelevät poskiinsa Rózsan paistamia kananpoikia. Oh höh, sentään! Oikein vesi kielelle valahtaa!… Entä Rózsa sitten? Missä hän on?… Mitä näkevät silmäni! Hän hyppelee tuon hullun kaupunkilaisen pensseliherran kanssa… oikeinpa taitavat csárdasta pistellä. (Pui nyrkkiä.) Voi, voi, sinua, kirottu hetaleherra! Kunpa minä saisin sinut kämmenieni väliin, niin kyllä…! Ja Rózsa sitten!… Oh, sydämeni on aivan haljeta tuskasta ja rakkaudesta sinuun… (Laulaa.)