Vanhoja muistoja
Kirj.
F. E. Sillanpää
Työväen kalenteri 1924 XVII.
HelsingissäÄ, weilin & Göös, 1923.
Vanhoja muistoja (F. E. Sillanpää) Bismarckin perintö (Heinrich Ströbel)
(Tämä kirjoitelma on laadittu v. 1919 erästä julkaisua varten, joka sen kumminkin hylkäsi. Sen julkaiseminen tällä kertaa on siis oikeastaan muistelmien muistelemista. Minulle itselleni on kirjoitus hyvin mielenkiintoinen ja olisin iloinen, jos se voisi elähyttää niitä, jotka elämän yksityiskohtien suhdattomuudesta koettavat itselleen paljastaa luonnonlakien suuria suuntaviivoja — ja sitähän tietä on kuljettava jokaisen, joka katsoo ihmisyyden päätehtäväksi noiden luonnonlakien lannistamisen ihmisyyden mukaisiksi.)
Tuntuu omituiselta, että tuon otsikon nyt jo voi niin epäröimättä piirtää niiden asiain ylle, joihin alempana poimitut lähettämättömät ja käyttämättä jääneet kirjelmät ja muut dokumentit viittaavat. Niitten kaikkien vuosilukuhan on vain yhtä alempi kuin sen, jonka nyt leikkaamme. Ja kumminkin on se aika niinkuin unta vain, en epäile sanoa: niinkuin pahaa painajaisunta vain. Se on sitä niiden ihmisten mielestä, jotka eivät minään ajankohtana joutuneet verisen humpuukin lumoihin ja siitä syystä saivat tehdä tuttavuutta ensin punaisten ja sitten valkoisten esikuntien ja heidän tutkijainsa kanssa, onnistuen kumminkin säilyttämään kotinsa koskemattomina.
Kun siis tänä iltana jotenkin laimeamielisenä hain aihetta kirjoitukseen tätä julkaisua varten, osui käteeni kokonainen sarja kirjeitä ja lappusia. Ne koskettavat kaikki kuolemaa ja kuolleita ja sen vuoksi uhoo niistä omituinen mykkä juhlallisuus, joka tekee, että painavimmatkin reunamuistutukset tuntuvat kevyiltä. Syyttömien kuolema siirtää väkisinkin tapaussarjan inhimillisen vihan jyrisevästä valtapiiristä inhimillisen tragikan koskemattomaan valtapiiriin…
Ensimmäisenä on muutaman pohjoispohjolaisen työmiehen kirje tänne meikäläiseen esikuntaan, Se virui aikansa etappikanslian pöydällä, josta sen joskus pistin taskuuni. Se liene toinen tai kolmas hänen kirjoittamansa samansisältöinen kirje: