Hyvä poika ja kelpo sotamies eli Sydän oikeassa paikassa / Tosi tapaus seitsemän-vuotisesta sodasta

Produced by Tapio Riikonen
Tosi tapaus seitsemän-vuotisesta sodasta
Kirj.
P. Th. Stolpe, Helsinki, 1864. G. L. Söderström'in kirjapainossa Porvoossa.
Imprimatur: C. R. Lindberg.
Enemmän kuin sata vuotta sitten oli Schlesian vuorissa pieni kylä, jonka tahdomme kutsua Zettwitz'iksi, liiatenkin koska oikea nimi ompi pienestä arvosta kertomuksessamme. Kaikilla puolen kylää oli kaunis, suuri ja viljainen laakso, ja sen ympäristöllä kukkuloita, joilla kasvoi tammi- ja pyökkimetsiä. Sangen kaunista ja ihanaa oli kauniina kesäpäivänä likimmäiseltä kukkulalta katsella laaksoa ja sen ympäristöä.
Yltä-ympäri, niin kauas kuin silmä kannatti, näkyi vuori-selänteen lehtimetsiä, joidenka ylitse paikottain paljas vuori huipullansa ja jyrkillä sivuillansa kohosi; sitten kasvavia peltoja, joidenka satoinen vilja lainehti niinkuin suuren lahden vesipinta tuulen puhaltaessa; vielä soriseva puro, jonka väreistä pintaa vastaan auringon säteet kimelsivät; ja viimeiseksi itse rauhallinen, hauska kylä, jonka punaiset tiilikatot ja oljilla peitetyt ladot vilahtivat kauniisti puutarhojen ja varjokaisten metsistöin keskeltä. Katsanto oli totta niin ihana että moni luultavasti itsekseen ajatteli: tässä tahtoisin asua, tässä tahtoisin, eroitettu maailman pauhinasta, rakentaa itselleni majan, jossa rauhallisessa levossa taitaisin viettää jälellä olevat päiväni.
Kylän keskellä aukealla paikalla seisoi kolmen suuren ja korkean niinipuun varjossa yksi sen matalimmista huoneista; se ei ollut niinkuin muut komeammat rakennukset katettu punaisilla kattotiilillä vaan ainoasti oljilla, mutt'ei sentähden suinkaan ruma katsella, ja se erinomainen puhtaus, joka huoneen ulkopuolella havaittiin, ei suinkaan vaikuttanut muuta kuin tyytyväisyyttä; kohta kyllä näkyi, että sen asukkaat olivat varattomat, mutta myöskin että siinä huoneessa iloinen ja tasainen tyytyväisyys kävi käsi kädessä puhtauden ja siivollisen köyhyyden kanssa. Seinät olivat ulkopuolelta maalatut vaalean viheriöiksi ja akkunan ruudut puhtaat ja kirkkaat; pienessä, hyvin korjatussa yrttitarhassa oli paljon varsin kauniita ja hyvän hajuisia kukkia ja töllin olkikaton alle olivat pääskyiset tehneet pesiänsä; kaikista hauskin kuitenkin oli katsella asukasten iloisia ja rehellisiä kasvoja.