Kysymys

Idylli
Kirj.
Suomentanut Liida J.
Helsingissä, Weilin ja Göös'in kirjapainossa ja kustantama, 1883.
Emännöitsijä ja huoneenhaltija. Xanthe. Lysander. Kaksi porsasta. Käynti merelle. Vastaus.
Emännöitsijä ja huoneenhaltija.
Suolainen merivesi tai öljy, se on teille yhdentekevä! Enkö minä ole kauan aikaa sitten sammuttanut lamppuni? Eikö tuli takassa valaise kyllin selvästi? Ovatko teidän silmänne niin uniset, ett'ette huomaa yhä enemmän kirkastuvaa päivän koittoa. Öljymarjat eivät vielä ole puserretut ja vanha öljy on loppumaisillansa; tiedättehän, kuinka paljon kypsiä hedelmiä nuo hävyttömät varkaat ovat meiltä varastaneet, mutta ennen kantavat varpuset viljan aittoihin, ennenkuin te vaivaatte itsenne säästämään herramme omaisuutta!
Tuohon tapaan torui Semestre, syrakusalaisen Lysanderin vanha emännöitsijä, palvelustyttöjä Chloris'ia ja Dorippea, jotka väsyneinä pyörittivät käsimyllyä, eivätkä huomanneet, että heidän lamppunsa sammuivat.
Dorippe, joka oli nuorempi, tarttui sekavaan sysimustaan pääkoristeesen, jota ympäröi tumman sumuverhon tavoin tuhannen vielä kesyttämätöntä hiuskiehkuraa, ja veti ruskeanhohtavalle niskalle kiinnitetyistä suortuvista pronssisen nuolen, painoi sillä molempien lamppujen heikkoa liekkiä, ja sanoi sitten emännöitsijän puoleen kääntyen:
Niinhän sen pitikin käymän. Vielä en voi mustaa lankaa valkoisesta eroittaa ja kuitenkin täytyy minun sammuttaa lamput, aivan kuin tämä rikas talo olisi jonkun kerjäläisen mökki. Kaksituhatta saviastiaa, täynnä kirkasta öljyä, seisoi vielä kahdeksan päivää sitten aitassa. Minkä tähden lastautti herra ne laivaan ja antoi veljensä ja Mopsoksen viedä ne Messeneen?
Ja miksikä ei hedelmiä korjata? kysyi Chloris. Öljymarjat ovat ylen kypsiä ja varkailla on hyvä tilaisuus, kun vahtimiesten on täytynyt mennä soutajina Messeneen. Meidän täytyy säästää joka pisaraa, vaikka meillä on kyhmyisiä puita enemmän, kuin päiviä on vuodessa. Kuinka monta ruukkua öljyä saatiinkaan maahan pudonneista hedelmistä! Naapuri Protarchon luona on korjuu kauan sitten loppunut, ja jospa olisin Lysanderina…