Merenvirta: Lasten Punainen Huvitus II

Kirj.
uomentanut lapsille, sivistyksen
ja tiedon avuksi, luettavaksi E.L.
Lasten Hupainen Huvitus II.
Helsingissä,
Suomal. Kirjallisuuden Seuran Kirjapainossa,
1851.
Öhmanin Kirjakaupan kustannuksella.
Imprimatur. Borgå Domkapitel den 18 Juni 1851.
På befallning: Clas Molander.
Jumala on maalle luonut jokija maata kastelemaan ja liikaa vettä maalta
pois saattamaan, josta ne, jotka joen rannalla elävät, sekä ihmiset
että luontokappaleet, suuresti iloitsevat. Kaunis ruoho kasvaa joen
rannalla, puut hyötyvät lihaviksi ja kalat ravitsevat ihmisiä, jotka
veneillä ja lotjilla kulkevat Jumalan luomaa tietä, eivätkä tarvitse
hevoista kuormaa vetämään. Onkin ylensä tuttu asia, kuinka joet maalla
ilahuttavat läheisiä asukkaita.
Mutta mereenkin on Jumala luonut jokija; vesi kulkee ja juoksee
meressäkin. Ei sitä kyllä joka meressä tavata, mutta kuitenkin
muutamissa. Monen saaren ja likimmäisen rannan välillä on nähtävä, että
kun meri syksyllä on mennyt jäähän, niin kuljetaan rannan ja saaren
väliä vielä veneellä joku aika jälkeenpäin, joka tulee siitä, että
semmoisissa paikoissa kulkee vieno virta, vaikkei silmä sitä selitä.
Suurissa ulkomerissä on paikoin havaittu, että vaikka tuulta ei ole
ollenkaan, laivat kuitenki kulkevat edespäin, juuri kuin joella vene
kulkee soutamatta virtaa myöten alas, ja jos tahdot suoraan poikki joen
soutaa, vetää virta venettä alas, mutta vastavirtaa et jaksa ollenkaan
soutaa. Samanlaisia virtavesiä löytyy suurilla, aukeilla merilläkin
erinäisissä paikoissa, ja semmoiset kuljettavat puita ja muita
uima-aineita myötänsä. Jäämeren saarimaat, joilla vilu ehkäisee puut
kasvamasta, ja kesää ei kestä kun kolmeksi eli neljäksi viikoksi,
saavat polttopuunsa merenvirralta, joka lämpimämpien maiden rannoilta
kantaa sinne maajokien ja uurtojen mereen saattamia puita.
Kerran panivat merimiehet likellä Amerikan rantaa kirjan puteliin,
tukkivat suun kiinni ja viskasivat sen mereen. Puteli kirjaneen
löydettiin joku aika jälkeen kalamiehiltä Norjan rannoilla, ja siitä
saatiin sekin tietä, kuinka kauvan aikaa merenvirta tarvitsee,
kantaaksensa mitä kuta Amerikasta Norjan maan rannoille.