Kaffe ja Tupakki

Produced by Tapio Riikonen
Kirj.
Gustaf Erik Eurén
Lukemisia kansalle. N:o 46.
Turussa, J. W. Lilja & Co:n kirjapainossa, 1855.
Imprimatur: C. A. Sanmark.
Kaffepuu.
Niinkuin ihmisten elämässä yksi kansa on toista merkillisempi ja usein yksi ihminen kansan seassa merkillisempi kuin koko kansa yhteensä, niin on kasvaimienki seassa toinen kasvulai toistansa merkillisempi ja monasti on yksi ainoa kasvain kaikkein heimolaistensa joukossa ylimäärin tunnettu ja ihmeellinen. Leipäkasvut ovat kaikkina maailman aikoina arvattavasti olleet merkillisimmät, ja niitä lähimmät ovat muut ihmisten syötävät kasvaimet. Sitten tulevat ihmisten vaatteiksi kelpaavaiset kasvaimet. Lopuksi ovat eläinten syötävät kasvaimet saaneet suuremman arvon. Muista tietävät tuskin muut kuin oppineet mitään. Kaikkein kasvaimien seassa, jotka ihmisten nautinnoksi ovat käytetyt, on kaffepuu saanut suuren merkillisyyden. Kaikkein nautittavain kasvujen seassa on se saanut yhtä suuren merkillisyyden kuin puuvilla (pumpuli) verhokasvujen seassa.
Arabiassa ja Javan luodolla nousee kaffepuu 8-10 kyynärän korkuiseksi, mutta länsi-Indiassa ei sitä päästetä siihen korkeuteen, vaan leikataan oksat poikki ajallansa, josta se paremmin vesoo, tulee haaraisemmaksi ja antaa niin enemmän hedelmiä. Oksat ovat toinen toistansa vastaiset, lehdet samaten, jotka aina viheriöitsevät. Valkoiset ja hyvähajuiset kukkaset istuvat rypälettäin lehtien loukossa. Kukoistaissansa näyttää kaffepuu ikäänkuin lumelta peitettynä, enemmänki kuin meidän omenapuumme, jotka myös kyllä kukassa ollessansa lumittuneelta näyttävät. Kukkasia seuraa punainen hedelmä, joka sekä muotonsa että kokonsa vuoksi on kirsipuun marjan kaltainen, suurempi ja punaisempi kuin tuomen marja. Sen marjan mehussa on kaksi siementä, joiden toinen puoli on tasainen, toinen ympyrämäinen. Nämät kutsutaan kaffepöönäksi (kaffeherneeksi), joka on väärä nimi koska ei hedelmä ole palko vaan marja. Jo toisena vuonna kantaa kaffepuu hedelmiä, mutta täysisatoinen on se vasta neljäntenä eli viidentenä vuonna. Se vaatii lämpimiä maita, ehkä ei se salli kovaa kuumuutta. Kuumissa maan paikoissa istutetaan se muiden puiden varjoon ja kaipaa aina märkyyttä.