Ingo: Romaani

Romani
Kirj.
Suomennos —r—r.
Tampereella,
Hj. Hagelberg'in kustannuksella,
1885.
1. Vuonna 357 2. Pidot. 3. Avonaisia sydämiä. 4. Kuninkaan hovissa. 5. Metsänajoissa. 6. Jäähyväiset. 7. Ingo kuninkaan hovissa. 8. Viimeinen yö. 9. Idis-linna. 10. Lähteen luona. 11. Salaman isku.
Vuonna 357.
Vuorenkummulla, rytöhakkauksen lähellä, joka eroitti Thüringiläisten
metsät Katteista, seisoi nuori vartija vahtimassa jyrkkää polkua, joka
Kattein laaksoista johti ylängölle. Hänen päänsä päällä levitti suuri
pyökkipuu latvansa, kummallakin puolella kulki raja-aitaus pitkin
vuoren harjaa ja tiheässä pensastossa kukki karhunmarjat ja itsestänsä
kasvavat ruusupensaat. Nuorukaisella oli heittokeihäs kädessänsä ja
seljässään hihnasta riippuva, pitkä sarvi; huolettomana nojautui hän
puun runkoon ja kuulteli metsästä tulevia ääniä, tikan nolottamista,
tahi oksien hiljaista kahinaa jonkun eläimen hiipiessä pensaston
lävitse. Väliin katsahti hän maltitoinna aurinkoon tahi heitti
silmäyksen ta'aksensa sinnepäin, jossa linnoitus ja eläinten tarhat
olivat.
Äkkiä kumartui hän eteenpäin kuuntelemaan; hänen edessänsä olevalla
polulla kuului keveätä astuntaa, ja lehdistön lävitse haamoitti
eräs mieshenkilö, joka läheni häntä nopein askelin. Vartija nykäisi
rintapuolellensa hihnan, jossa sarvi riippui ja tempasi keihään,
valmiina heittämään; miehen astuessa ulos lehdiköstä ja tultua
avonaiselle rajankohdalle, huusi hän tälle, pitäen keihäänsä kärjen
tähdättynä tätä kohtaan: — Pysähdy, metsänvaeltaja ja lausu ne
taikasanat, jotka pelastavat sinut minun raudastani! Muukalainen
heittäytyi viimeisen puun taakse sillä puolella rajaa, jossa hän
oli, ojensi avonaisen oikean kätensä ja sanoi: — Minä tervehdän
sinua rauhallisesti, minä olen muukalainen tässä maassa, enkä tiedä
tunnussanaa.
Kaiheksuen huusi hänelle vartija: — Sinä et tule kuten ruhtinas
hevoisella etkä saattoseuran kanssa, sinulla ei ole sotilaan kilpeä,
et sinä myöskään ole matkustavaisen kaupustelijan näköinen, jolla on
laukku ja kärryt. — Ja muukalainen huudahti takasin: — Pitkältä olen
minä matkustanut vuorten ja laaksojen yli, hevoseni menetin minä virran
pyörteessä, minä etsin vierasvaraisuutta sinun maisemillasi.