Satuja ja tarinoita I
Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
Kirj.
H. C. Andersen
Suom. Maila Talvio
WSOY, Porvoo, 1914.
1. Tulukset. 2. Iso Niilo ja Pikku Niilo. 3. Todellinen prinsessa. 4. Pikku Iidan kukkaset. 5. Peukalo-Liisa. 6. Paha poika. 7. Matkatoveri. 8. Pieni merenneito. 9. Keisarin uudet vaatteet. 10. Onnettaren kalossit. 11. Satakauno. 12. Vakaa tinasotamies.
Maantietä tulla marssi sotamies: yks, kaks! yks, kaks! Hänellä oli reppu selässä ja sapeli vyöllä, sillä hän oli ollut sodassa ja palasi nyt kotiin. Maantiellä hän äkkiä tapasi vanhan noita-akan. Olipa se ilkeän näköinen! Sen alahuuli ulottui rinnalle asti ja se virkkoi: hyvää iltaa, sotamies! Onpa sinulla komea sapeli ja suuri reppu. Sinäpä olet aika sotamies! Nyt sinä voit saada niin paljon rahaa kuin ikinä tahdot!
Kiitoksia vain, vanha noita-akka! vastasi sotamies.
Näetkös tuon suuren puun? puheli akka ja osoitti puuta, joka kasvoi siinä likellä. Se on sisältä ontto! Nouseppas nyt latvaan, niin näet aukon. Kun pujahdat siitä sisään, pääset syvälle puuhun. Minä sidon nuoran vyöllesi ja vedän sinut ylös, kun vain huudat!
Mitä minä siellä puussa teen? kysyi sotamies.
Menet noutamaan rahoja! vastasi noita. Katso, kun sinä pääset puun pohjalle, avautuu eteesi pitkä käytävä. Siellä on hyvin valoisaa, sillä siellä palaa satoja lamppuja. Näet kolme ovea, avaa ne, avaimet ovat ovessa. Kun tulet ensimäiseen huoneeseen, näet keskellä lattiaa suuren kirstun ja sen päällä istumassa koiran. Sillä koiralla on kahvikupin kokoiset silmät, mutta älä sitä pelästy. Minä annan matkaasi siniruutuisen esiliinani. Levitä se lattialle, mene sitten vain rohkeasti koiran kimppuun ja nosta se esiliinalle, avaa kirstu ja ota niin monta killinkiä kuin tahdot. Kirstussa on paljasta kuparirahaa. Mutta jos sinä mieluummin tahdot hopeaa, voit mennä seuraavaan huoneeseen; siellä istuu koira, jonka silmät ovat kuin myllynkivet, mutta älä sitä säikähdä, nosta vain elukka esiliinalleni ja ota rahaa! Mutta jos sinä nyt tahtoisitkin kultaa, voit sitäkin saada miten paljon hyvänsä, jos menet kolmanteen huoneeseen. Sen huoneen rahakirstua vartioi koira, jonka silmät ovat kuin kellotapulit. Se se vasta on koira! Mutta älä sitäkään säikähdä! nosta se vain esiliinalleni istumaan, ei se tee sinulle pahaa. Ja ota sitten kirstusta kultaa niin paljon kuin haluttaa!