Aarnihauta ja muita juttuja

Produced by Tapio Riikonen
Kirj.
H. G. Wells
Mailta ja meriltä 25.
Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Otava, 1913.
Aarnihauta. Lentävä mies. Aepyornis-saari. Konservaattorin riemuvoittoja.
Aarnihauta.
Vene läheni maata. Lahden poukama lepäsi tulijain edessä, ja sen pohjukassa oleva tyrskytön paikka, missä ei näkynyt valkoista vaahtoa, osoitti millä kohtaa mereen laskevan pienen joen suu oli; aarniometsän tiheämpi kasvu ja tummempi vihreys osoitti joen juoksua kaukaisten kukkuloiden välitse.
Metsä ulottui täällä ihan rantaan saakka. Siintävinä ja ääriviivoiltaan utuisina kohosivat taampana etäisyydessä vuoret ikäänkuin äkkiä jäätyneet aallot. Meri oli tyven, vain mainingit liikkuivat hiljaa. Aurinko helotti polttavan kuumasti.
Airoissa istuva mies keskeytti soutunsa. Täällä jossakin sen pitäisi olla , sanoi hän. Hän veti airot veneeseen ja ojensi kätensä suoraan eteensä.
Kokassa istuva toinen mies tähysti maata tarkoin. Hänellä oli keltainen paperilehti polvillaan.
Tulehan katsomaan tätä, Evans , sanoi hän.