Huutolaistyttö: Kuvaus kovilta ajoilta

E-text prepared by Tapio Riikonen
Kuvaus kovilta ajoilta
Kirj.
Werner Söderström, Porvoo, 1899.
Nikolainkaupungissa, Wasa Nyheterin kirjapainossa.
Katovuosia oli tullut; jo kymmenen, vaan ei yhtään niin katalaa kuin tämä, ettei korvan kuuluviin tullut yhtään riihellistä semmoista viljaa, joka olisi ruumenista eronnut. Ja ihmisillä jos olikin entisiltä paremmilta ajoilta joku vähä viljaa jälellä, niin ne kätkettiin seitsemien lukkojen taakse siemeniksi tulevan kesän varalle, jotta kaikilla oli ruokana metsänvilja ja kala, petäjä- ja olkijauhoista tehdyn tahnoksen kanssa.
Talvi oli ankara, alituista tuiskun kirtupakkasta, tuuli pohjoisessa ja idässä, joten se viikot ja kuukaudet pysyi aivan miehen syöpänä virnakkana.
Tammikuun viimeinen pakkasilta oli jo pimennyt pimeimmälleen ja iltavalkea palaa riemotteli Metsävainion turvekattoisen pirtin raunioisella takalla. Tulen liepeellä seisoi jalkapata vettä puolillaan. Se tulen puoleisesta laidasta kiehua kuhisi, että vaahdot yhtenä suppona vierivät yli padan ja joku lihan sirpale aina silloin tällöin vilahti vaahtien seassa. Ansalla saatu riekko oli nyt sirusteltu pataan pieniksi kipeniksi. Kuusivuotias Taneli oli nyt ollut äitillä apuna riekkoa lihatessa ja tiesi saavansa pään palkastaan ja katseli nyt kiehuvaan pataan, näkyisikö sitä riekon päätä siellä vaalitien seassa hurahtelevaksi. Sitä hän katseli, että makea vesi tippui huulella lipottavan kielen nenästä, ja laihoissa tuhranneissa kasvoissa näkyi odotuksen kuivia väreitä.
Kahdeksan vuotias Niilo jykerti tylsällä äitin visapäisellä patapuukolla paksusta päreenpalasesta puuhevosta. Veitsi kun ei tahtonut pystyä, niin hijoa karnutti sitä takkakiven laitaan, sylkäsi väliin aina siihen kiveen ja taas hijoi kunnes luuli sen olevan terävän ja rupesi kapertamaan, eikä näkynyt joutavan muusta meiningistä pitämään mitään väliä. Äiti istui tulen vaiheella kolmijalkaisella jakkaralla ja polviensa päällä heilutteli neljävuotiasta Vannia, joka taudin vointeessa voihkerehti, näpisteli kuivia huuliaan ja silmät vierähtelivät kiinni.