Boheemielämää

Kirj.
Henri Murger
Suomentanut ja esipuheen kirjoittanut
Eino Palola
Hämeenlinnassa, Arvi A. Karisto Oy, 1924.
Lukijalle Esipuhe I. Kuinka boheemikerho perustettiin II. Sallimuksen lähetti III. Lemmenleikkiä paastoaikana IV. Ali Rodolphe eli turkkilainen vastointahtoaan V. Kaarle Suuren hopeakolikko VI. Neiti Musette VII. Runsauden virta VIII. Viisi frangia vaivan takana IX. Lumikukkia X. Myrskyjen niemi XI. Taiteilijakahvila XII. Kerhon jäseneksi ottaminen XIII. Tupaantuliaiset XIV. Neiti Mimi XV. Donec gratus… XVI. Kulku Punaisen meren poikki XVII. Sulotarten vaatteet XVIII. Francinen puuhka XIX. Musetten oikkuja XX. Mimi silkissä ja sametissa XXI. Romeo ja Julia XXII. Mimin loppu XXIII. Nuoria ollaan vain kerran
Henri Murger syntyi 1822 Pariisissa, jossa hänen isänsä, ammatiltaan räätäli, toimi myös portinvartijana talossa n:o 5 Trois-Frères-kadun varrella. Murgerin isän kansallisuudesta ei olla oikein selvillä. Jotkut arvelevat, että hän oli saksalainen, johon nimen toinen kirjoitustapa, Mürger, viittaa, toiset taas sanovat hänen olleen kotoisin Savoijin maakunnasta. Pariisiin hän oli joutunut otettuaan Napoleonin armeijan mukana osaa useihin taisteluihin, ja tällöin kai tiedot hänen syntyperästään olivat sekaantuneet.
Isä oli ankara käytännön ja työn mies, joka ei suvainnut mitään turhanpäiväistä haihattelua eikä vähänkään epäsäännöllistä elämää. Äiti oli puhdasverinen ranskatar, hiukan tunteellinen ja helläluonteinen. Hänestä oli hirveää panna ainoa poikansa ruumiilliseen työhön, istumaan päivät päästään räätälin pöydällä, ja hän teki parhaansa hankkiakseen Henrille mahdollisimman paljon sivistystä. Sattui niin, että talossa asui Garcian kuuluisa taiteilijaperhe sekä tunnettu akateemikko Jouy. Näiltä äiti sai kannatusta puuhilleen, ja poikanen pääsi kouluun. Keskikoulun kurssin suoritettuaan hän sai kirjurin toimen eräässä asianajajakonttorissa ja tapasi siellä monta vertaistaan, jotka myöskin harrastivat runoutta ja taidetta. Mutta tämä ala ei kauan miellyttänyt nuorta Murgeria. Silloin kääntyi äiti herra Jouyn puoleen, ja tämän välityksellä Henri pääsi 1839 Venäjän Pariisissa olevan lähettilään, kreivi Tolstoin, palvelukseen. Täällä hän sai tehtäväkseen laatia Ranskan kirjallisuudesta selontekoja, jotka sitten lähetettiin Pietariin. Palkkaa tästä loimesta maksettiin 40—50 frangia kuussa, sillä tuskin eli kunnollisesti.