Caxi Neljättä Kymmendä Satua / Suomalaisiin runoihin käätty 1775

Suomalaisiin Runohin Käätty Wuonna 1775.
Koonnut ja suomentanut
WASASA, 1777. Pränd. Georg Wilhelm Londicerildä.
Lukialle.
1. Ylppiä Naacka ja Rijkinkukot.
2. Susi ja Lammas.
3. Coira, joca culjetti liha murua suusansa joen poicki.
4. Warpuinen ja Jänes.
5. Peura.
6. Korppi ja Kettu.
7. Nälkäiset Coirat.
8. Sammacko ja Härkä.
9. Haucka ja Kyhkyiset.
10. Ämmä, joka löysi tyhjän wijna astian ajellemasta.
11. Wuori synnyttäwä.
12. Susi ja Koira.
13. Meri Miehet.
14. Murahainen ja Kärwänen.
15. Matkamjehet ja Ryöwäri.
16. Kuningasta pyytäwäiset Sammakot.
17. Lehmä, Wuohi, Lammas ja Jalopeura.
18 Sammackoin puhet auringosta.
19. Susi ja Kurki.
20. Caxi Hiuxitoinda eli Paljas Päätä.
21. Parran saaneista Wuohista.
22. Kärmet ja Rauta.
23. Kettu ja Pucki.
24. Yxi Sutarista tullut Läkäri.
25. Hijri ja Sammacko.
26. Kärmet ja Talonpoika.
27. Caxi Wihamiestä.
28. Murahiset ja Heinä Sircka.
29. Wanha Jalopeura ja Kettu.
30. Yxi Wanha Mies.
31. Yxi Kissa.
32. Mies ja Waimo.
Lukialle
Täsä käsihis käsität, Sadun muan saawuttelet: Lue lujasti huwixes Nijtä laula laadullensa; Mutta muistele hywästi Sitäkin sijnä siwusa, Että cartat caunihisti Aina aikana elämäs, Wirhet saduisa sanotut Taicka päälle tarkoitetut: Aina myöskin ahkeroitze Awuista aiwan hywistä; Olla omana Jumalan Ystäwänä ylimmäisen. Sitte cuolet cunnialla Ikäs ilolla lopetat, Johon armon andakohon Sulle suokohon Jumala!
Ensimmäinen Satu.
Ylppiä Naacka ja Rijkinkukot.
Kerran Naacka kelwotoinen Lindu pahin parwesansa, Ylöspaisunut pahasti Yli säädyn ylppiäxi, Näki sulgat suloisimmat Höyhemet warsin walitut, Jotka pulskat pudonnehet Olit maahan mainittawat, Lindu parwen parahimman, Rikin-kukoin cupeelda: Näitä corjia cokoisi Isombia itzellensä, Nijllä pulskaxi puetti Coko raatonsa coristi. Cohta erkani copea Naacka parwesta pakeni, Kucko parwen parahimman Cansan caunihin sekahan, Jonga keskellä käweli Sasteli aiwan häwyttä; Mutta linnut ljuckahimmat Rijkin-Kukot cuuluisimmat, Cohta waattehet waristit Naakan paäldä nackaisiwat, Cukin ottiwat omansa Haikiasti haawottiwat, Että parulla pakeni Heistä erkani hewillä. Tämän saunan saatuansa Cowan ratki rangaistuxen, Tahto paeta takaisin Surulla tygö sukunsa; Mutta suku surullisen Cansa hyljäsi catalan, Työnsi poijes tyköänsä Sanoden näillä sanoilla; Jos sinä tyhmä tytynyt Olisit pukuhun omahan, Etkä meitä ensinkänä Ylöncatzonut catala, Totta onnexes olisit Warsin ilman waiwasutta Cansa ilon caickinaisen Ehdon perästä elänyt.