Seuratkaamme häntä!

Kertomus
Kirj.
Suomentanut
Porissa, Gust. Roneliuksen kirjakaupan kustannuksella, 1902.
Jouluvieraita. Mies ja vaimo. Joulutervehdys sydänmaasta. Koti! Koivun rungossa 1860—1890. Toteutuvia ennustuksia. Hyvällä tuulella. Ison sisaren häät. Syntistä elämää . Kirjojen jouluyö. Fantasia.
Henryk Sienkiewicz.
Henryk Sienkiewicz kuuluu vanhaan liettualaiseen aatelissukuun ja on syntynyt 1846. Hän opiskeli Warsowan yliopistossa. Kahdenkymmenen kolmen vuoden ikäisenä julkaisi hän ensimäisen romaaninsa, Turhaan , jossa hän kuvailee oman aikakautensa elämää. Mutta vasta v. 1878, matkansa jälkeen Amerikassa ja useissa Europan maissa, alkoi hän saada pysyväistä mainetta ensi luokan kirjailijana. Siltä ajalta ovat m.m. teokset: Hiilipiirroksia (suomeksi), Janko musikantti, Leipätaistelun aikana (suomeksi), Bartek voittaja y.m., jotka kaikki ovat täynnä lyriikkaa, huumoria, katkeruutta ja syvää surua kärsivien tähden. Mestarin kädellä maalailee hän kurjien valtiollisten ja yhteiskunnallisten olosuhteiden aikaan saamat kurjuudet.
Verrattomissa historiallisissa romaaneissaan: Tulella ja miekalla, Vedenpaisumus, Herra Wolodyjowski ja Ristiritarit kuvailee kirjailija, joka on lämmin onnettoman isänmaansa ystävä, asianymmärryksellä ja tarkkuudella Puolan sankaritaisteluja Saksan ritaristoa, kasakoita, turkkilaisia ja ruotsalaisia vastaan.
Sienkiewiczin teokset nykyisestä Puolasta ovat: Ilman dogmeja (1890) ja Polanieckin perhe (1894). Edellisessä hän ruoskii uskottomuutta ja henkistä laiskuutta, jälkimmäisessä esitetään yhteiskunnan parannuskeinoksi kristillisyys ja siitä johtunut tarkka velvollisuuden tunto.
Nerokkain hänen kirjoistaan on epäilemättä Quo vadis? (1895), joka on suomeksikin ilmestynyt. Siinä käsitellään keisari Neeron aikoja, Rooman paloa ja kristittyin kauheata vainoa sekä näytetään Kristus siksi johtotähdeksi, jonka avulla maailman arvoitus saatetaan ratkaista.
Seuratkaamme häntä! on suurenmoisempi sisällölleen kuin Quo vadis . Nopeasti toisiansa seuraavissa kuvissa liukuvat siinä ohitsemme ihmiset ja tapahtumat Roomassa, Aleksandriassa ja Jerusalemissa, noissa kolmessa antiikisen sivistyksen Centrumeissa. Siinä saamme myös tarkastella uskonnollisen kehityksen kolmea astetta: pakanuutta, milloin rakastettavana ja hienona, milloin taasen raakana ja julmana: juutalaisuuden ankaria lakeja; kristillisyyden oppia rakkaudesta ja anteeksi-antamisesta.