Helvi: Kertomus nuorisolle

Produced by Anna Siren and Tapio Riikonen
Kertomus nuorisolle
Kirj.
Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Otava, 1920.
Ensimmäinen osa.
— Kiitos, äiti kulta! Koska sinä tämän olet ommellut, niin että minä en ollenkaan ole nähnyt?
Helvi kohotti ihastuneena valkeata, sinisillä nauhoilla koristettua esiliinaa ja loi äitiin suuret, kysyvät silmänsä. Äiti hymyili.
— Pianhan tuollaisen ompelee, vaikkapa käydessäsi maitoa noutamassa.
— Tänään minä heti sen uudistan. Mutta tiedätkö, äiti, minua melkein pelottaa mennä sinne kouluun. Niin ikävää, ettei ollut useampia pyrkijöitä kolmannelle luokalle. Nyt minä yksin tulen kaikkien entisten joukkoon, niinkuin vieras lammas karjaan.
— Ole sinä iloinen siitä, ettei muita ollut. Ehkä et silloin olisi päässytkään, koska luokalla on ennestään kolmekymmentäyhdeksän oppilasta.
— Niin, semmoinen hirveä joukko! Minä juuri laskin itsekseni, että jos kaikilla luokilla koulussa ja jatko-opistossa on yhtä monta, tulee siitä yhteensä neljäsataa tyttöä. Ja sitte ehkä vielä neljäkymmentä opettajaakin! Ei, äiti, kyllä kansakoulussa ja pappilan Lainan tunneilla oli parempi!
— Sinun pitää olla reipas tyttö, Helviseni. Etkö muistakaan, kuinka halusit tänne Helsinkiin kouluun? Enhän minä koskaan olisi kotipitäjäämme jättänytkään muuten, kuin juuri sinun koulunkäyntisi tähden…