Avioliitto: Tarina tuhansien joukosta

E-text prepared by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
Tarina tuhansien joukosta
Kirj.
Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Kirja 1917.
Isak Julinin Kirjapaino, Tampere.
Tyttö oli 20-vuotias, mutta ei toistaiseksi mitään miehestä tietänyt. Vietti ei hänessä vielä ollut herännyt eikä hän kertaakaan ollut antanut itseään poskelle suudella. Viisitoistavuotiaaseen saakka lepateltuaan siinä hartaassa uskossa että kapalolapset löydettiin saunan lattian alta, hän sentään jo viisi vuotta oli älynnyt että äidit niitä yksikseen synnyttävät, mutta millä tavalla mies oli osallinen salaisuuteen, sitä hän ei ymmärtänyt. Epämääräisesti hän tosin käsitti, että hyväilyillä tai suuteluilla saattoi olla runollinen merkityksensä, mutta ihmeitätekevän Herran Jumalan hän arveli suurimmaksi tekijäksi tässä asiassa. Joka oikein perinpohjin olisi nämä nuoren tytön päätelmät penkonut, olisi hämmästyen naurahtanut pohjoismaiselle naiskasvatuksellemme.
Että todella niin hullunkurisen vähän saattoi tietää elämän tärkeimmistä asioista!?
Uskonnollisten vanhempainsa kuoltua neito äkkiä joutui maailman kylmiin jalkoihin, ja silloin — yksin ja orpona — hänessä virisi vaistomainen uteliaisuus vastakkaiseen sukupuoleen, ja hän alkoi kuvitella mahdolliseksi, että joskus — kun aika tulee — hänkin joutuu naimisiin niinkuin oli huomannut käyvän muutamille koulutovereistaan. Mutta mitään sukuvietin eloa ei hän itsessään vieläkään tuntenut, ja miesten mielenkiintoa naisiin hän luulotteli vain arvoaseman, varallisuuden, hauskan puvun tai korkeintaan kauniitten kasvojen aiheuttamaksi likentymishaluksi, jolla ei voinut eikä saanutkaan olla mitään muuta aiheuttajaa.
Tytön oli helppo säilyä siveänä, koska hänellä ei ollut mitään taistelua kiusausta vastaan ja koska oli sattunut niin onnellisesti, ettei kukaan tähän asti ollut yrittänytkään häntä vietellä.
Hän oli siis puhdas ja viaton, koskematon ja neitseellinen, tuore, terve ja kaunis — hänestä täytyi käyttää kaikkia hyviä nimityksiä mitä nuoresta tytöstä yleensä käyttää voi, ja jos se yhä kohottaa naisen siveellistä arvoa, niin on vielä lisättävä, että tyttö myös oli kokolailla älykäs, ylevästi ylpeä, hauskan hilpeä, melkoisesti elämänhaluinen ja — kokonaan kokematon.