Poliisikoira: Kertomus Bellan suorittamasta urotyöstä Kytölän kulmakunnalla

E-text prepared by Anna Siren and Tapio Riikonen
Kirj.
Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Kirja, 1915.
Oli kolea syysaamu. Luntakin jo vähän ilmassa tuprutteli.
Kytölän kylän kansakoulunopettaja kurkisti pukeutuessaan ulos ikkunasta ja huomautti:
— Taitaa pakastua, kun on tuo lämpömittarikin laskeutunut pari pykälää. Aikaistahan se vielä olisi talven tuloksi… mutta se kai siitä lopuksi tulee.
Porstuassa kolisteli joku.
— Kukahan siellä jo kompuroi? Alkavat lappautua lupapäivinäkin ennen päivän nousua, ikäänkuin ne eivät nämä kytöläläisten asiat joutaisi selvään päivään asti odottamaan…
Ovelle ilmestyi hyvin partainen mies, Jykkälän Paavo, joka laski hattureuhkanansa oven pieleen, katseli miettiväisesti ympärilleen ja arveli:
— Kotonahan se taitaakin opettaja olla?
— Kotonahan minä… riisuppas sitä turkkiasi sinne eteiseen.
Partanaama vetäytyi eteiseen ja puheli puoleksi itsekseen vyötään riisuessaan: