Lumottu maa: Kertomus nuorisolle
Kertomus nuorisolle
Kirj.
Helsingissä,
Kustannusosakeyhtiö Kirja,
1924.
Sisarukset Aino ja Reino viettivät vuonna 1918 kesää eräässä
Keski-Suomen kylässä. Sinä kesänä ei riittänyt monesta talosta
ruoka-aineita edes vanhoillekaan saatikka sitten muille kesävieraille,
ja siksi nuoret lähtivät noin peninkulman päässä sijaitsevaan
metsätorppaan ostamaan leipää ja voita.
Reinon selässä oli melkein tyhjä reppu, sillä ne muutamat pienet
kirjavihkoset, jotka he aikoivat jättää tulijaisiksi torpan väelle,
eivät pussia pullistuttaneet.
Reippaasti ja iloisin mielin kulkivat sisarukset, joiden päätä kaunisti
edellisenä keväänä saatu valkolakki. Kaitainen metsäpolku vei ensin
läpi petäjikön ja laskeutui sitten koivuja ja haapoja kasvavaan
laaksoon. Sielläkös räkättirastaat pitivät ilvettään! Laakson pohjassa
solisi pieni puro, joka uoman äyräistä päättäen kevättulvien aikana oli
hyvinkin vuolas. Siltana johti puron yli pyöreä, kuorittu haapa, jota
myöten Reino ensin kulki toiselle puolelle, jääden sitten katsomaan,
miten sisko suoriutui. Hyvin hän pääsikin, niinkuin voimistelussa
harjaantuneen tytön tulikin.
Vähitellen maa alkoi kohota. Polku johti leveän Kalliovaaran yli.
Koivut loppuivat. Kuuset ja solakat petäjät olivat mäenrinteen
kasvatteja. Ylhäällä kalliolla kasvoi kuitenkin ainoastaan jokunen
yksinäinen honka, joka mahtavilla juurillaan syleili kalliopaasia
välttääkseen myrskyn runtelemien sisartensa kovan kohtalon. Moni uljas
honka oli saanut tuntea tyvellään purevan sahankin ja päässyt
matkailemaan kauas syntymäsijoiltaan — luomakunnan herroja
palvelemaan. Lähellä kallionlaen pohjoista reunaa yhtyi tiehen toinen
idästäpäin tuleva polku, ja siinä sisarukset pysähtyivät ja loivat
odottavat katseensa polun suuntaan. Reino vilkaisi kelloaan ja virkkoi:
— Saavuimme neljännestuntia liian aikaisin. Yhdeksitoistahan Ruthin
piti täällä meihin yhtyä.
— Pianhan aika kuluu tässä odottaessa, sanoi Aino.
He istuutuivat kivelle ja puhelivat niitä näitä, Reinon luodessa tämän
tästä silmänsä suunnalle, josta odotetun piti tulla.