Tarinoita

Kirj.
I. A. Krylov
Venäjästä suomentanut
Sakari Putro
Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Kirja, 1913.
Aasi ja satakieli. Norsu päällikkönä. Hanhet. Kirjavat lampaat. Hiiret. Ylimys ja tietäjä. Joutsen, rapu ja hauki. Kolmiavioinen. Lehdet ja juuret. Karhu mehiläispesän vartijana. Kotka ja kanat. Tarhuri ja tietoviisas. Tiedonhaluinen. Jumalattomat. Vierasseurakuntalainen. Juoruja. Paavon nuttu. Kissa ja kokki. Kirjailija ja rosvo. Parnasso. Hauki ja kissa. Kuormasto. Sika tammen alla. Ylimys. Lipas. Puu. Kärpänen ja matkustaja. Uuttera karhu. Koirien ystävyys. Hiiri ja rotta. Mylläri. Hautajaiset. Kivi ja mato. Jänis metsästämässä. Karhun juhlapäivälliset. Kettu ja musti. Talonpoika ja kuolema. Marakatti ja silmälasit. Oraakkeli. Säkki. Kaksi tynnyriä. Demjanin kalakeitto. Panettelija ja käärme. Aasi. Hauki. Orava. Peili ja marakatti.
Aasi ja satakieli.
Aasi, nähtyänsä satakielen, sanoo: Kuules, ystäväni, kerrotaan, ett' oot mestari sä laulamaan; pyytäisinpä — niin hän anoo — saada kuulla kerran lauluasi, itse arvostellakseni taitoasi. Satakieli heti, pyynnön kuultuansa, valmis näyttämään on taitoansa: hän vihellellen ja viserrellen tuhansin laaduin siinä lauleskeli: milloin raksutteli rattoisasti, milloin vienosti ja kaihoisasti; toisinaan kuin kaiku kaukomailla joskus taasen paimenpillin lailla. Huomionsa kaikki suuntasivat aamuruskon ihme-laulajaan, kaikki asettuivat sitä kuulemaan: tuulet tyyntyi, linnut vaikenivat, karjat laitumella seisahtivat; niinpä, tuskin hengittäen, innoissaan huomautti paimenkin vain hymyellen satakieltä paimenettarellen… Laulu taukosi. Nyt maahan katsehensa luo aasi miettien ja lausuu aatoksensa: Oivallista , sanoo, kieltämättä sinua voi kuulla ikävättä; vaan sääli on, kun sin' et tutustunut meidän kukkohon: häneltä jos hiukan oppinut sä oisit, vielä tehovammin laulaa voisit. Arvostelun moisen kuultuansa satakieli-raukka harmissansa pyrähti ja lähti lentohon maiden, merten taa — ja siellä on…
Meitäkin sä, Herra, suojaa noista mokomista arvostelijoista!