Kerjäläissoturit: Historiallinen romaani

Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
Historiallinen romaani
Kirj.
Suomentanut Kaarlo Forsman
Kustannusosakeyhtiö Kirja, Helsinki, 1917. Isak Julinin kirjapaino, Tampere.
I. Yleiskatsaus. II. Kaksi siivoa Kerjäläistä. III. Ketun koukku. IV. Kaksi keskustelua. V. Itseensä tyytyväinen mies. VI. Vaarallinen kohtaus. VII. Ad patibulum . VIII. Kerjäläisten pesä. IX. Valinta. X. Kiinni. XI. Pikkuinen tiikeri. XII. Liha on heikko. XIII. Herra ja palvelija. XIV. Eläköön Geusit! XV. Kuoleman kielissä. XVI. Tautivuoteella. XVII. Surullinen juttu. XVIII. Liian hyvä koiran nimeksi. XIX. Vanhastaan tutut kasvot. XX. Hartausseura. XXI. Galaman silmät aukenevat. XXII. Kerjäläisten tapoja. XXIII. Toivoton tila. XXIV. Laiva näkyvissä! XXV. Kolmen tuttavan kohtaus. XXVI. Ihminen päättää, Jumala säätää. XXVII. Vihdoinkin lepoon. XXVIII. Huhtikuun ensimäinen päivä. XXIX. Löydetty. XXX. Esirippu laskee.
Brüsselin tori tarjosi kesäkuun 5 p:nä 1568, kun aurinko kohosi kaupungin yli, surullisen näyn. Ison, uhkean rakennuksen edustalle oli pystytetty mestauslava, jolla aiottiin teloittaa kaksi maan etevintä, mainiointa miestä, kreivit Egmont ja Horn. Nämä olivat ne uhrit, joitten veri pyhitti Alankomaitten tantereen siksi näyttämöksi, jolla taisteltiin kenties jaloin taistelu, minkä kuudennentoista vuosisadan historia tietää mainita.
Tämä taistelu koski ihmisen pyhimpiä ja kalleimpia aarteita, uskonnollista ja kansallista vapautta. Näitten etujen ensimäisiä puolustajia elähytti lannistumaton vapauden halu; heitä vahvisti luottamus Jumalan sanaan, josta on kirjoitettu: se on voitto, joka maailmasta saatu on . Sortajat, joita he vastustivat, olivat silloisen ajan suurimmat mahdit, Rooman paavi, Espanjan kuningas ja näitten väkevä ase, inkvisitsioni. Jos pappisjuonet ja hirmuvalta milloinkaan olivat yhdistäneet kavaluutensa ja voimansa hyvää asiaa kukistaakseen, tapahtui se tässä sitkeässä sodassa, jota kesti kokonaista kahdeksankymmentä vuotta. Mutta tässä sodassa nähtiin myös, että vähäinenkin ja heikko kansa voi suurimmankin vallan masentaa, jos se yksimielisesti päättää panna henkensä alttiiksi vapauden ja uskon puolesta.