Oottako kuullu: Sen tuhannen prätinöötä Pohjanmaalta

Sen tuhannen prätinöötä Pohjanmaalta
Laskettanu
Jyväskylässä, K. J. GUMMERUS OSAKEYHTIÖ, 1921.
Lukijalle. Maratonijuaksu Antverppenis. Makkarammitta ja kiskonkaava. Klopikat häjyylemäs. Härmä — Suamen Korsikka! Isoontaloon Antti-poika. Seinäjoen flankkuaita. Jaakkoo leikkeellä. Hevoosta vaihtamas. Lapuan tulipalo. Koulupoikaan korvat. Härmän Kuustaa. Maaherralle opetethan järjestystä. Tottumuksen voima. Hyvä konsti. Friijaripoijan lipoone lähtö. Peltoveturi. Karonnu sianporsas. Vanha yrkämiäs. Osuustoiminta. Alunakka sekaasinsa. Plumpärin paatti. Pikkulasten hoirosta. Sata kertaa putkas. Esa-Heikkilän heinäväki. Akka varaasti rukihia. Ylistaron akkoja narrattihin. Kettujuttu. Nahkasavut. Petleheminmäeltä. Jurvan kuppari. Ruusuja talvitiloolla. Vaasan pumpulitehras. Uutta laija tanssi. Nahkakauppoja Alajärvellä. Ylistaron nuaripari. Piikkiloukon flikat. Lapuan asema. Kuvernööriä kyytithän. Tappuri-osuuskunta. Viinapoliisi pöhnäs. Tuppuraasen huusholli. Vasa Teater. Kun akoolta loppuu jonotes. Poliisin vaivoja. Ammattien tarkastus. Jaakkoo Koippura. Uurenvuaren kuvia. Kesäleskenä. Laihian pöyröö. Tervajojen kummajaane. Piika kellaris. Ilmajojen valakianhätä. Plumpärln paatin paikkoo. Flikka prunnis. lappajärven kanuuna. Vallankumoukselline kräätäri. Hra Plumpärin 50 vuatta. Yhtiökokous.
Tämä kirja sisältää kokoelman kevyitä päivänpakinoita, jotka on julkaistu »Vaasassa» vuosina 3919—20 vakinaisella otsikolla »Oottako kuultu». Ne on kirjoitettu Etelä-Pohjanmaan tai paremmin sanoen Kyrönmaan murteella. Nimitys Kyrönmaan murre olisi asiallisempi, syystä että tavallisesti ymmärretään Etelä-Pohjanmaalla melkein koko suomenkielistä Vaasan lääniä, kun sitävastoin Etelä-Pohjanmaan murteella tarkoitetaan vain sitä murretta, jota puhutaan Kyrönjoen lakeudella, Kyrönmaassa. Tämä alue käsittää seuraavat pitäjät: Vähän- ja Isonkyrön, Laihian, Ylistaron, Jurvan, Teuvan, Ilmajoen, Kurikan, Jalasjärven, Seinäjoen, Peräseinäjoen, Kauhajoen, Karijoen, (suurimman osan) Isojokea, Alavuden, Kuortaneen, Nurmon, Lapuan, Kauhavan, Yli- ja Alahärmän. Koko tätä aluetta nimitettiin aikoinaan Pöhjan-Kyroksi eroitukseksi Hämeen-Kyröstä, josta eteläpohjalaisten esi-isät 1200—1600 luvulla ovat siirtyneet Kyrönjoen laaksoon ja tuoneet vanhan länsisuomalaisen murteensa. Koska kuitenkin nimitys Etelä-Pohjanmaan murre on kirjallisuudessakin jo verrattain vakiintunut, niin käytän sitä nimitystä. Paitsi jo mainittujen kantapitäjien asukkaita puhuvat Etelä-Pohjanmaan murretta myöskin rannikon ruotsalaisiin pitäjiin siirtyneet suomalaiset. Runsaasti on tämä murre edustettuna myöskin Amerikan suomalaisten siirtolaisten keskuudessa. Kaikkiaan puhuu Etelä-Pohjanmaan murretta nykyään n. 200,000 suomalaista.